Hevosnäköispatsas toi Kiina-ilmiön Ypäjälle

EEVA SUOJANEN

Ypäjä sai sunnuntaina hevospatsaan. Olihan sitä jo neljännesvuosisata odotettu, mutta niinpä patsaassa on hevosia kaksittain, tamma ja sen orivarsa.

Kirkonkylän kiertoympyrän keskelle sijoitettu patsas paljastettiin Pertunpäivien torilla virallisesti. Tosin uteliaimmat ja hätäisimmät olivat sen kahtena edellisyönä jo ehtineet riisua peitteistään ja käydä ratsastamassa.

Ypäjäläinen torikansa silmitteli paljastettua patsasta armollisesti. Hevoset olivat riittävästi suomenhevosen näköisiä eikä kunnan päättäjiäkään moitiskeltu rahan hukkaan heittämisestä.

- Kyllä hevospitäjä Ypäjä hevospatsaan tarvitsee, totesivat veteraanit Heimo Siren ja Niilo Sillanpää.

- Kivestä kun on, se on ikuinen. Ja suuntakin on oikea, Siittolanmäelle päin.

Kriittisimmät äänenpainot tulivat nuorten keskuudesta.

- Se 30 000 euroa olisi voitu antaa nuorisolle. Eivätkä ne edes näytä hevosilta, pikemminkin virtahevoilta, enintään poneilta. Joku on suunnitellut spreiaavansa varsan vaaleanpunaiseksi, nuoret paljastivat.

Konsta Hannula tarkasteli hevosia asiantuntijan silmin, kun kotona on hevosia ja ratsastaminen tuttua.

- Minusta tamma on hieno ja varsa uljas, oli hänen arvionsa. Lähemmässä tarkastelussa löytyi virheitäkin.

- Jalat ovat hieman liian paksut.

Konstan mielestä hevosille pitäisi antaa nimet.

- Varsa voisi olla Tomi, ja tamma Iida, hän aprikoi.

Isoveli Aleksis puolestaan olisi nimennyt Ypäjän hevoset Venlaksi ja Ferdinandiksi. Pikkuveli Emilin silmissä varsa näytti ihan Silveriltä.

Paljastuspuheen piti emeritus-kunnanjohtaja Harri Juva . Patsas oli Juvan kauden ikuisuusasioista se kolmas ja viimeinenkin toteutunut. Edelliset olivat kunnan kesäpaikan hankinta ja pikavuoropysäkki kymppitielle.

- 1980-luvun alussa käytiin kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen kanssa neuvotteluja pronssiin valetusta hevospatsaasta. Tukiainen olisi ollut valmis tinkimään taiteilijapalkkiostaan, mutta olisi se lähelle vanhaa miljoonaa silti tullut maksamaan. Tukiaisella oli sympatioita Ypäjän suuntaan, koska Mannerheimin hevonen Käthy on haudattu tänne. Käthyn jälkeläinen oli mallina, kun Tukiainen veisti Marskin ratsastajapatsaan, Juva muisteli.

Tukiainen ehti kuolla ennenkuin Ypäjällä saatiin rahaa säästöön. Sitten tuli Suomen sotahevosen patsashanke, jossa Ypäjä tuli toiseksi ja Herman Joutsenen veistämän patsaan sai Seinäjoki.

- Ypäjällä oltiin aika pettyneitä, mutta sotahevosen muistomerkki oikeastaan kuuluu Pohjanmaalle.

Ypäjän kiveenveistetyt hevoset on tehty Kiinassa, koska sitä miljoonaa ei kunnalla vieläkään ole koossa. Kiinalainen kivimiestiimi teki työn punaisesta graniitista Loimaan kiviveistämön Antti Palinin lähettämien kuvien ja ohjeitten perusteella.

- Olen itsekin ratsastaja, ja halusin olla tarkka anatomiasta, Palin sanoi.

Hän kävi paikan päälläkin katsomassa työn edistymistä, ja hylkäsi ensimmäisen version.

- Hevonen ei ole helppo veistettävä, mutta hyvältä näyttää joka suunnalta, Palin kehaisi tyytyväisenä.

- Enkä olisi paljastustilaisuuteen kehdannut muuten tullakaan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.