Raunistula ja Supilinn
kohtaavat Tartossa

TS/Viron kansallismuseon arkisto<br />Viron kansallismuseon näyttely rakentaa Tarton ja Turun kulttuurisiltaa.
TS/Viron kansallismuseon arkisto
Viron kansallismuseon näyttely rakentaa Tarton ja Turun kulttuurisiltaa.

JOUKO GRÖNHOLM

Turun ja Tarton puutalojen perinteet kohtaavat nyt yllättäen Eesti Rahva Muuseumissa , Viron kansallismuseossa. Pieni sympaattinen näyttely rinnastaa Etelä-Viron yliopistokaupungissa Raunistulan ja Supilinnan.

Emajõgi ja Aurajoki virtaavat lähettyvillä, kun Supilinn ja Raunistula saavat sommitella kulttuurisiltaa. Otsikossaan näyttely kertoo esittelevänsä kohteitaan muutuvas ajas , aikojen muutoksissa.

Viron kansallismuseon rinnalla järjestäjinä ovat Turun maakuntamuseo ja Tarton kaupunginmuseo.

Valokuvien jänneväli kaartuu noin sadan vuoden ajalle; useimmiten otoksissa kohtaavat nykynäkymä ja vanha rakennus, monesti myös samantyyppiset kolkat Supilinnasta ja Raunistulasta.

Tarton kuuluisimmalla puutalokaupunginosalla on huvittava nimi, sillä viron kielen sana 'supilinn' tarkoittaa keittokaupunkia. Merkitys käy selväksi, kun kiertelee kaupunginosan kaduilla ja kujilla: lähes jokainen niistä kantaa vihanneksiin viittaavaa nimeä.

Omintakeinen Supilinn alkoi rakentua Emajõen muinaisen laakson soisille rantamille 1800-luvun alkupuolella. Tosin Tarton vanhin puutalo sijaitsi keskikaupungilla, Jaanin ja Jakobin kulmauksessa - siinä, missä Upsala-maja nykyisin toimii.

Nostalgia on vaikuttanut siihen, että Supilinn on viime vuosina kohentanut ja yhtenäistänyt ilmettään; kiinteistöjen arvo on kohonnut rutkasti, vaikka alueen traditioita on pitkään leimannut niukkuun ja koruttomuus. Kun Supilinn syntyi, sitä hallitsi vielä agraarisen elämänmuodon läheisyys.

Kaupunkilaisuuden liitoskohtaa

Monet seikat yhdistävät Tarton Supilinnaa Turun Raunistulaan. Joen likeisyys ja alkuvaiheiden luonnonläheisyys ovat merkinneet, että molemmat ovat syntyneet maalaisen ja kaupunkilaisen perinteen liitoskohdassa.

Supilinnan naapurustossa sijaitsee Tähtveren kaupunginosa, joka on jo vuosikymmenten ajan tunnettu erityisesti akateemisten opettajien asuinalueena. Sekin korostaa Supilinnan asemaa tarttolaisen kulttuurihistorian kokonaisuudessa.

Puuarkkitehtuurin vertailusta kiinnostuneille Raunistulan ja Supilinnan rinnastaminen tarjoaa antoisia näkökulmia.

• Raunistula ja Supilinn -näyttely on avoinna Viron kansallismuseossa Tartossa (Kuperjanovi-katu 9) kesäkuun 13. päivään asti. Museo on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 11 - 18.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.