Kylpylätoiminta
alkoi vedenjuonnista

TS/Tuula Heinilä<br />Museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera esittelee puista ammetta, jollaisessa Naantalissa kylvettiin 1800-luvulla.
TS/Tuula Heinilä
Museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera esittelee puista ammetta, jollaisessa Naantalissa kylvettiin 1800-luvulla.

LASSE RAITIO

Harvallepa varmaan nykyisin tulee mieleen lähteä Naantaliin vettä juomaan. Siis vettä.

Ennen tuli. Itse asiassa Naantalin kylpylätoiminta sai alunperin alkunsa siitä, että Turussa lääketieteen professorina toiminut Peter Elfving (1677-1726) tutki Naantalissa Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen veden ja totesi sen parantavilta ominaisuuksiltaan jopa paremmaksi kuin Turun Kupittaan lähdevesi.

Aiemmin Ruotsissa Sätran terveyslähteen intendenttinä toiminut Elfving aloitti ensimmäisen vedenjuontikauden vuonna 1723. Lähteen ympärille rakennettiin suoja, joka sai nimekseen Kaivohuone.

Vedenjuonti oli tuolloin varakkaan yläluokan harrastus ja terveydenhoitomuoto, ja vedenjuontikaudeksi vakiintui Naantalissa juhannuksen tienoilta alkanut kahden kuukauden jakso.

Jossain vaiheessa yläluokan innostus vedenjuontiin laantui, mutta virisi sitten uudelleen 1790-luvulla, jolloin paikalle rakennettiin uusi Kaivohuone.

Tuolloin lähteen veden mainostettiin olevan "kevyttä kielelle, syvältä vaikuttavaa ja verta ohentavaa": Enimmillään lääkäri saattoi määrätä potilaansa juomaan kahdeksan lasillista mineraalivettä aamulla, ja parannusta luvattiin muun muassa päänsärkyyn, puoli- ja kokohalvaukseen, silmäsairauksiin, katarreihin, ruoansulatusvaivoihin, keripukkiin, kihtiin - ja luulotautiin.

Voi siinä kylpeäkin

Ulkoisesti lähdevettä alettiin käyttää Viluluodolla vuonna 1837. Samantien otettiin ohjelmaan myös savikylvyt, joihin savi saatiin viereisestä Luolalanjärvestä. Toki vettä edelleen myös juotiin.

Vuonna 1863 kylpylaitos siirrettiin kaupungin keskustaan meren rantaan Nunnalahdelle. Toiminta laajeni ja nykyaikaistui. Miehille ja naisille rakennettiin omat osastot sekä meri- että aurinkokylpyjä varten. Oli tilat savi- ja männynhavuhoitoja varten, osastot voimistelulle ja hieronnalle. Kävijöitä piisasi niin paljon, että monet naantalilaiset vuokrasivat huoneensa kesäksi kylpylävieraille ja muuttivat itse ulkorakennukseen.

Kylpylaitos lopetti toimintansa Nunnalahdessa vuonna 1963. Enää siitä muistuttavat oikeastaan vain nykyisin ravintoloina toimivat Merisali ja Kaivohuone.

Parikymmentä vuotta Naantalissa viruttiin ilman kylpylää, kunnes nykyinen Naantalin Kylpylä, Pohjoismaiden suurin kylpylähotelli, aloitti toimintansa Kalevannimessä vuonna 1985.

Siinä Naantalin kylpylähistoria tiiviissä muodossa. Jos lisää haluatte tietää, menkää museoon. Naantaliin.

Museokylpyjä. Naantalin ´kylpylähistoriaa. Näyttely Naantalin museossa. Avoinna elokuun loppuun klo 12-18.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.