Viihde

Laivaliikenne vaatii uusia ideoita

TS/Riitta Salmi<br />- Poikkeuslupa taxfree -myynnin jatkamiseen oli Pyrrhoksen voitto, professori Jorma Taina sanoo.
TS/Riitta Salmi
- Poikkeuslupa taxfree -myynnin jatkamiseen oli Pyrrhoksen voitto, professori Jorma Taina sanoo.

Turun kauppakorkeakoulun merenkulkutalouden professori Jorma Taina näkee synkkiä pilviä Suomen ja Ruotsin välisen laivaliikenteen yllä. Liikenne ei voi jatkua entisellään, kun alkoholin myynti Ruotsin laivoilla vähenee. Näin käy väistämättä, kun Suomi pudotti jo alkoholiveroaan ja Viron EU-jäsenyys suuntaa viinaostosmatkoja Suomenlahden etelärannalle.

Taina arvioi, että Suomen EU-neuvotteluissa saama poikkeuslupa jatkaa tax-free myyntiä Ahvenanmaan kautta kulkevissa aluksissa oli varustamoille itse asiassa Pyrrhoksen voitto.

- Tämän poikkeusluvan turvin on voitu jatkaa toimintaa entiseen tyyliin eikä ole jouduttu miettimään uusia konsepteja, Taina sanoo.

Suomi-Ruotsi-välillä ei ole ollut koskaan näin vanhaa tonnistoa kuin nyt on. Nuorinkin aluksista on jo 12-vuotias.

Tonniston ikä ja varustamojen passiivisuus huolestuttavat Tainaa siksi, että Suomen ja Ruotsin välillä jatkossakin tarvitaan laivaliikennettä. Pitää olla rahdin ja tarvematkustajien kuljettamiseen sopivia aluksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Mikä varustamo rakennuttaisi ensimmäisenä Suomen ja Ruotsin välille 1000-1500 matkustajan ropaxin, jossa olisi yli kaksi kaistakilometriä tilaa rahdille, Taina ihmettelee.

Turun kannalta vilkkaan laivaliikenteen jatkuminen Suomen ja Ruotsin välillä on ensiarvoisen tärkeää.

Tainan mielestä Turulla on täysin realistiset mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi logistiikkakeskukseksi, kun hanketta osataan vain myydä oikein tärkeille asiakkaille.

Taina korostaa, että logistiikkakeskus-hankkeelle ei saa asettaa kunnallisia rajoja, vaan hankkeen on oltava selkeästi koko Turun seudun hanke.

Jorma Tainasta on pitkän uransa aikana kehittynyt merkittävä piilovaikuttaja. Merenkulkutalouden professorin mielipidettä on kysytty lähes kaikkiin alan kiistoihin, joita ei ole ollut vähän.

Tainan mielestä arvelut kärjistyneistä henkilösuhteista merenkulkualalla ovat oikeita. Merenkulun ongelmat ovat Suomessa jääneet osin ratkaisematta siksi, että varustamoyhdistysten ja työmarkkinaosapuolien välit ovat henkilötasolla olleet heikot.

Varustamoyhdistysten erilainen viesti valtiovallan suuntaan puolestaan on aiheuttanut antipatiaa merenkulkua kohtaan sekä valtiovarainministeriössä että poliittisissa päätöksentekijöissä.

Pattitilannetta ei ole saatu puretuksi ja nyt Suomen merenkulku on siinä tilanteessa, että laivojen ulosliputus kiihtyy koko ajan.

Visaisin kysymys on sekamiehitys laivoilla.

Päällystöliitot hyväksyvät sen, mutta Merimies-Unioni vastustaa. Varustamot ovat jo tehneet johtopäätöksensä ja rekisteröineet aluksiaan maihin, joissa sekamiehitys on mahdollista.

Professori Jorma Tainalla on vastaanotto merkkipäivänään 25.4.2004 Turun kauppakorkeakoululla kello 13-16.

KIRSI TURKKI