Ikonit herkistävät Luostarinmäellä

TS/Jonny Holmén<br />Näin syntyy ikoni, näyttävät Ritva Järvinen (vas.) ja Kaisa Ivaska. Opettaja Mari Zabyshnyi valvoo.
TS/Jonny Holmén
Näin syntyy ikoni, näyttävät Ritva Järvinen (vas.) ja Kaisa Ivaska. Opettaja Mari Zabyshnyi valvoo.

ESKO KÄRKKÄINEN

Käsityöläismuseon entisessä kivityömiehen tuvassa Luostarinmäellä soi viikon ajan hiljainen ortodoksinen kirkkomusiikki, kun ikonitaiteilijat Ritva Järvinen ja Kaisa Ivaska esittelevät maalauksen saloja opettajansa Mari Zabyshnyin johdolla.

Tuvan ja sen ruokatilojen seinillä on 22 Ritva Järvisen bysantilaisen perinteen mukaista ikonia.

- Innostuin ikonimaalauksesta Kreikassa. Lähdin siellä apostoli Paavalin tielle ja siinä sivussa tulivat mukaan ikonit, Järvinen kertoo.

Ikonimaalari ei ole taiteilijana vapaa.

- Tämä on erittäin kurinalaista ja haastavaa työtä. Ikonit perustuvat Raamatun henkilöihin ja tapahtumiin ja niiden pitäisi olla myös näköisiä, Järvinen sanoo.

Opiskelija Kaisa Ivaska sanoo olevansa vasta aloittelija.

- Olen maalannut Marin ohjauksessa vasta neljä vuotta. Harrastuksen aloittamista harkitsin pitkään kunnes rohkaistuin menemään Marin työväenopistossa vetämille kurseille.

Kurssien saama suosio on kasvanut jonoihin asti.

- Vedän työväenopistossa kahdeksaa ryhmää viikottain ja halukkaita olisi lisää. Aika ei tahdo enää vain riittää, Mari Zabyshnyi sanoo.

Entinen apteekkityöntekijä Zabyshnyi on tänään sekä opettaja että kokopäiväinen ikonimaalari.

- Kaikki alkoi siitä, että käännyin ensin ortodoksiksi. Totesin, että tämä on sitä, mitä haluan tehdä koko loppuelämäni. Olin ennenkin maalannut, mutta ikonista löysin sen oikean.

Rajakarjalaista ruokaperinnettä

Ikonimaalauksen lisäksi Käsityöläismuseon pääsiäisviikko esittelee rajakarjalaista ruokaperinnettä aitoine pöytineen sekä pääsiäismunien eri koristelutyylejä.

- Maalaamme vanhojen perinteiden mukaan itä- ja keskieurooppalaisia pääsiäismunia. Samalla pyrimme antamaan jopa lyhyitä pikakursseja siitä, mistä munamaalauksen perinteessä oikein on kysymys, sanoo Erika Holmbom munamaalarien turkulaisesta OvoDecor-yhdistyksestä.

Pääsiäisen, ortodoksien suuren juhlan pitopöytien tietotaidosta ovat vastanneet ortodoksisen seurakunnan asiantuntijat Pirkko ja Teppo Siili ja Pyhän Karitsan ritarikuntaan kuuluva Tuula Ahtiainen , joka on kattanut pöydät ja leiponut niiden antimet isovanhemmiltaan saamiensa oppien mukaan.

Rajakarjalaisuuden lisäksi pöydissä näkyy slaavilaisuus.

- Karjalaiseen juhla- ja pitopöytään kuuluvat ehdottomasti karjalanpiirakat, karjalanpaisti, marjakeitot ja kiisselit. Leivonnaisina tarjoillaan pyörösiä, vatruskoita, kukkosia, sultsinoita, keitinpiiraita. Slaavilaisia teepöydän pääsiäisherkkuja ovat pasha ja kulitsa, Pirkko Siili luettelee.

Ortodoksinen pääsiäisviikko Käsityöläismuseossa tiistaista sunnuntaihin klo 10-15. Pitkäperjantaina museo on suljettu.

TS/Jonny Holmén<br />Saako olla teetä ja leivonnaisia?
TS/Jonny Holmén
Saako olla teetä ja leivonnaisia?
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.