Maailmanmestari
toi kilpaveneensä Turkuun

TS/Jane Iltanen<br />Stig-Olof Fagerström ajoi Flying Finn II:lla seitsemännen maailmanennätyksensä. Ruosteisen König-moottorin kunnostamiseen ja veneen maalaamiseen maailmanmestarilta kului runsas kuukausi.
TS/Jane Iltanen
Stig-Olof Fagerström ajoi Flying Finn II:lla seitsemännen maailmanennätyksensä. Ruosteisen König-moottorin kunnostamiseen ja veneen maalaamiseen maailmanmestarilta kului runsas kuukausi.

TUOMAS KAINULAINEN

Forum Marinum sai lauantaina uuden ja mieluisan näyttelyesineen, kun moninkertainen moottoriurheilun maailmamestari Stig- Olof Fagerström toi Suomen veneilyliiton omistaman CU-luokan Schulze-kilpaveneen, Flying Finn II:n Turkuun.

Fagerström ajoi veneellä seitsemännen maailmanennätyksensä, 105,51 kilometriä tunnissa vuonna 1964.

- CU oli yksi vaikeimmista luokista, koska veneen rakenne ja moottori olivat tarkasti määriteltyjä, Fagerström muistaa.

Veneen tuli painaa sata kiloa, ja moottorin piti olla alle 500 kuutiota.

Jotta vene saatiin tarpeeksi painavaksi, Fagerström käytti kilpailuissa lyijypainoja.

- Muistan, kuinka painot lensivät ryminällä ylitseni, kun vene kellahti kilpailutilanteessa ympäri. Siinä olisi voinut käydä kalpatenkin, Fagerström kertoo.

Kilpakumppanin veneiden viereen

Pekka Paasio - Kilpavene täydentää hyvin kokonaisuutta, johon kuuluvat jo aiemmin museoon saadut 133 venemoottoria ja Rauno Aaltosen kaksi kilpavenettä, Paasio iloitsee.

Fagerström arvostaa suuresti kilpakumppaniaan Aaltosta. Kotkassa 1958 järjestetyissä Kalarannan ajoissa miehet kilpailivat Suomen mestaruudesta - eri luokissa tosin. Fagerström B- ja Aaltonen C-luokassa.

- Viimeiseen erään tultaessa molemmille riitti, että me pääsemme maaliin asti. Päätimme molemmat voittaa, vaikka sitten soutamalla, Fagerström nauraa.

Fagerströmin ei tarvinnut soutaa, mutta Aaltosen moottori sammui hieman ennen maalilinjaa. Hän kuitenkin piti sanansa, souti maaliin ja voitti.

Ensimmäinen yritys päättyi turmaan

Fagerström ehdotti 1959 Moottoriveneliitolle, että Suomeen hankittaisiin samanlaiset tarkat ajanottolaitteet kuin kansainvälisissä kokeissa. Silloin voitaisiin kotonakin yrittää maailmanennätysten rikkomista.

Syksyllä 1960 kaikki oli valmista. Kilometrin pituinen, Kansainvälisen veneurheiluliiton UIM:n hyväksymä rata oli vedetty Itä-Helsinkiin Puotilanlahdelle. Rannalla odotti Fagerströmin C-luokan Schultze-hydro perälaudassaan 500-kuutioinen, maailman ensimmäinen nelisylinterinen kilpamoottori, jonka mies oli itse rakentanut Königin pohjalta.

Fagerströmiä kuitenkin arvelutti lahdella puhaltava tuuli.

- Toppuuttelin ja sanoin, etten haluaisi mennä siinä säässä. Muut yllyttivät, että mene vain.

Niin Fagerström lähti. Ensimmäiseen suuntaan meni hyvin. Toiseen suuntaan oli kova vastatuuli. Jo ennen lähtölinjaa mies tunsi, kuinka tuuli nosti venettä ja vauhti nousi. Ilo jäi lyhyeksi. Vene nousi ilmaan ja paiskautui kuskeineen veteen. Mies kiidätettiin sairaalaan.

Lääkäri totesi toisen puolen kaikkien kylkiluiden katkenneen ja keuhkon repeytyneen. Hän epäili, selviääkö Fagerström lainkaan.

Mies toipui kuitenkin täysin. Vuonna 1962 S.O. Fagerströmin nimiin kirjattiin ME-lukemat luokissa B ja CS. Myöhemmin syksyllä tuli vielä C-luokan maailmanennätys. B-luokan ennätyksestä tuli näin Suomen moottoriurheilun ensimmäinen maailmaennätys.

Euroopan mestaruus suurin saavutus

Siihen asti lähes tuntematon laji ja nimi S.O. Fagerström nousivat otsikoihin. Vuoden urheilija -äänestyksessä Fagerström pääsi samaan joukkoon hiihtäjälegenda Eero Mäntyrannan , keihäsmies Pauli Nevalan sekä maineikkaiden moottoriurheilijoiden Pauli Toivosen ja Rauno Aaltosen kanssa.

Fagerströmistä kasvoi ennätysten rikkoja, joka yhdessä poikansa Caj Fagerströmin kanssa on saavuttanut yhteensä 22 maailmanennätystä.

Arvokkaimpana saavutuksenaan Fagerström pitää Bad-Saarowissa, silloisessa Itä-Saksassa ajamaansa OJ-luokan Euroopan mestaruutta 1964. Teollaan hän pääsi myös Guinnessin ennätystenkirjaan. Maailmanmestaruudesta ei vielä silloin ajettu.

Menestyksen salaisuus tulee S.O. Fagerströmiltä kuin tykin suusta.

- Ei ole konsti eikä mikään pitää kaasua pohjassa, mutta mestarin pitää malttaa välillä myös välillä höllentää kaasua.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.