Viihde

Säännöstely loppui 50 vuotta sitten

TS/Tuula Heinilä<br />Ostokuponkeja ja kahvikortti.
TS/Tuula Heinilä
Ostokuponkeja ja kahvikortti.

Kun tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi päätti 5. helmikuuta 1954 antaa eduskunnalle pääministeri Sakari Tuomiojan hallituksen esityksen laiksi kahviverolain kumoamisesta, tapahtui se kauan odotettu.

Kahvin kera päättyi lopullisesti liki viisitoista vuotta kestänyt säännöstelyn aikakausi maanantaina 1. maaliskuuta Armon Vuonna 1954.

Kahvi oli viimeinen tuote, joka oli sodan jälkeen kuulunut vielä säännöstelyn piiriin.

Säännöstelykorttikausi alkoi 25. lokakuuta 1939 ja enimmillään erilaisia ostokortteja oli käytössä puolensataa.

Liha ja peruna vapautettiin säännöstelystä vuonna 1947, leipävilja, maito, voi, saippua, tekstiilit ja jalkineet 1949. Sokerin säännöstely päättyi 1. helmikuuta 1954, kuukautta ennen kahvia.

Kahvikaupan vapautuminen merkitsi paahtimoille sitä, että ne jälleen saattoivat valmistaa omia sekoituksiaan.

Takaisin palasivat vanhat tutut Guatemala, Santos, Columbia, Salvador, Mokka.

Kokonaan kahvihammas ei parantunut. Särkyä aiheuttivat kahvin hinnan jatkuvat korotukset. Seurauksena oli, että kahvin salakuljetus Ruotsista lisääntyi.

Pahiten raja vuoti harvaanasutussa Pohjois-Suomessa, josta aina löytyi salakuljettajan mentävä aukko.

Jos Suomi kipusi säännöstelyn loputtua melkein hetkessä kahvinjuonnin kärkimaihin, muutakin ulkomaanhyvää riitti.

Kun sota-aikana lapset olivat saaneet makeannälkäänsä sakariinilla maustettuja lanttu- ja porkkanakuutioita, nyt kauppoihin ilmestyivät appelsiinit ja banaanit.

Vaikka Coca-cola tuli ja haastoi, kahvi on pitänyt pintansa niin Suomen kuin Ruotsinkin kansallisjuomana.

TS/Tuula Heinilä<br />Maistuisiko Herakles?
TS/Tuula Heinilä
Maistuisiko Herakles?
TS/Tuula Heinilä<br />Kahvia 25 prosenttia.
TS/Tuula Heinilä
Kahvia 25 prosenttia.