Petreliuskin petrasi ihmisten vointia

PIRJO VISMANEN

Turun kaupungille aikoinaan vertaansa vailla olevan omaisuuden lahjoittanut kunnallisneuvos Gustaf Albert Petrelius (1836-1910) heräilee henkiin muuallakin kuin Turun kaupunginteatterissa, Tammien alla -näytelmässä.

Kelan kuntoutuksen palveluyksikkö Peltolantiellä on vuoden alusta ollut nimeltään Kelan kuntoutusyhtiö Petrea - Petreliuksen mukaan.

Ihan hatusta tempaistu yhteys ei ole.

Ensinnäkin kuntoutusyhtiö sijaitsee ns. Petreliuksen alueella Luolavuoressa.

Sinne perustettiin Gustaf Petreliuksen testamenttivaroilla ruotsinkielinen lastenkoti Turun ja Porin köyhille lapsille.

Vuonna 1933 valmistuneen Gustafsborgin huvilan piirsi arkkitehti Eskil Hinderson ja rakensi Arvi Ahti.

Nimiehdokkaana myös Petre

Lastenkodista tuli nopeasti myös mallitila, jonka 30 hehtaarin maa-alueesta 13 hehtaaria oli viljeltyä.

Vuonna 1959 lastenkoti rakennuksineen ja maineen siirtyi Turun kaupungin hallintaan. Gustafsborgin huvila toimi kuitenkin lastenkotina aina vuoteen 1979 asti, jolloin Kansaneläkelaitos osti sen kuntoutustutkimuskeskuksensa käyttöön.

Nykyisin Gustafsborg palvelee kuntoutusyhtiön asiakkaiden majoitustiloina.

Ennen Petrea-nimeen päätymistä Kelalla makusteltiin nimeä Petre. Se olisi viitannut paitsi Petreliukseen, myös ruotsinkielen sanaan bättre.

- Petrelius halusi petrata ihmisten hyvinvointia ja sitähän mekin yritämme, Petrean toimitusjohtaja Jari Hlavaty vetää yhtäläisyysmerkkejä.

Yhtiön hallitus valitsi kuitenkin feminiinisemmän Petrean, jonka arvellaan olevan myös helpompi taivuttaa.

Nimenmuutoksesta ja yhtiöittämisestä huolimatta toiminnat Peltolantiellä jatkuvat entisellään. Päätuotteina ovat erilaiset työkykyyn liittyvät tutkimukset ja kuntoutuskurssit. Lisäksi tarjotaan työkokeilua ja työhön valmennusta.

Petrelius oli suurlahjoittaja

Kuntoutettavia on vuosittain yli 4 000. Asiakasvuorokausia kertyy vuodessa runsaat 43 000.

Yhtiölle nimensä antanut Gustaf Petrelius, porilaisen kultasepän poika, tuli Turkuun 14-vuotiaana myymäläapulaiseksi. Siitä alkoi liikemiehen ura, joka nosti Petreliuksen nopeasti yhdeksi Turun vauraimmista ja vaikutusvaltaisimmista miehistä. Hänen suurin yksittäinen omistuksensa oli Barkerin puuvillatehdas, jonka rakennukset ovat yhä Aurajoen länsirannalla Raunistulassa. Kaupunkiasuntonaan hänellä oli nykyinen Kansallisen kirjakaupan talo Linnankadulla ja lisäksi ajan tyyliin huvila Ruissalossa.

Petrelius lahjoitti jo elinaikanaan suuria summia kaupunkinsa ja sen asukkaiden hyväksi. Testamentissaan tämä lapsettomana kuollut mesenaatti osoitti lähes koko omaisuutensa hyväntekeväisyyteen.

Ainutlaatuinen oli puolen miljoonan kultamarkan lahjoitus Turun kaupungille "kaupungin kaunistamiseen". Nykyrahassa sen arvo vastaa viittä miljoonaa euroa. Testamentin toimeenpanijat eivät kuitenkaan osanneet hoitaa varoja, vaan rahat hupenivat ja suureelliset ideat kuivuivat kokoon. Vain pari muistomerkkiä saatiin pystytettyä, näkyvimpänä niistä pääkirjaston eteen keväällä 1924 valmistunut suihkulähde.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.