Koristemaalaukset kuoriutuvat esiin pala palalta

Restauroinnin opiskelija Minna Mansikka-aho-Lehto paljastaa kirurginveitsellään katosta upeita koristemaalauksia.
Restauroinnin opiskelija Minna Mansikka-aho-Lehto paljastaa kirurginveitsellään katosta upeita koristemaalauksia.

SINIKKA ESKOLA

Turussa tunnetun ja arvostetun maalarimestari Samuel Koskisen 1800-luvun loppupuolella rakennetusta kodissa ja liikerakennuksessa on mistä ammentaa. Toisaalta perinne velvoittaa, sillä koristemaalari Koskisen testamentin turvin Turkuun perustettiin vuonna 1929 ammattikoulu, jossa "nuorukaisille opetetaan maalausammattia". Nykyiset Turun ammattiopistosäätiön opiskelijat (TAO) käyvät samaa opinahjoa.

Samuel Koskisen elämäntyötä kunnioittamaan ja vanhaa suomalaista rakennuskoristetaidetta ja ammattitaitoa elvyttämään perustettiin Taitojen aika -projekti, jossa ovat mukana Turun Ammattiopistosäätiö (TAO) ja Turun maalarimestariyhdistys ry. Näiden omistukseen Hämeenkatu 24:n suojelurakennukset siirtyivät toukokussa 2003. Korjaustöitä tehdään mahdollisimman pitkälle opetustarkoituksessa oppilasvoimin. Yhteistyökumppanit Skanska, Tikkurila, Fennia ja Etera avustavat rahallisesti.

Johtojen, sementtisäkkien, laastin, lisävalojen, rappusten ja rakennustelineiden keskellä viittoilee innoissaan rehtori Jarmo Kumpula . Hän opastaa toiseen kerrokseen, johon johtavasta porraskäytävästä on raaputettu pintaa peittävän maalin alta esiin paloja kauniista kuvioista.

- Ne otetaan aikanaan esiin, hän jatkaa.

- Ostettaessa ei todellakaan tiedetty, mitä rakenteisiin on peitettynä.

Ison lisävalaisimen valossa korkealla telineellä yhdessä yläkerran huoneessa työskentelee restauroinnin opiskelija Reetta Takanen . Hän kopioi pää kallellaan katon hentoa kuviota kynällä kalvolle. Siitä sitten tehdään sapluuna, jonka mukaan kuvio saadaan rekonstruoitua.

Esiin otetaan mitä voidaan. Toinen kalvo kulmassa odottaa seuraavana vuoroaan. Reetan mukaan tarkka työ etenee hitaasti hankalassa työasennossa.

Saman huoneen nurkassa kuorii erilleen kymmeniä tapettikerroksia Mikko Laaksonen . Homma on uutta ja kiehtovaa. Hankalimpia ovat päälle maalatut.

Rehtori Kumpulan mukaan kaikista rakennuksesta löytyneistä tapeteista laitetaan näytetaulut esiin sitä varten kunnostettavaan huoneeseen.

Hyvin säilyneitä värejä ja kuvioita

Kokoushuoneeksi suunnitellussa Maalarimestariyhdistyksen toisen kerroksen huoneessa käyttää kirurginveistä korkealla katon rajassa opiskelija Minna Mansikka-aho-Lehto . - Tämä on restauroijan salainen ase, hän vinkkaa hymyillen. - Kuten on hammasharja ja pienet siveltimetkin.

Huoneen koristekuviot ovat säilyneet hämmästyttävän kirkkaina ja selkeinä.

- Alkuperäiseen käden jälkeen ei puututa, mutta tietenkin halkeamat korjataan, Minna sanoo näyttäen katon somaa ruusukuviointia. Katossa temmeltävät myös enkelit ja pirut. Pyöreät katon nurkkakulmat ovat pikantti yksityiskohta. Seinästä on paljastettu ja piirretty kalvolle jugendajan koriste, jonka alla on vielä joku toinen.

- Mahtaakohan tämä olla enkelin siipi vai mekko, kuuluu viereisestä huoneesta katonrajasta. - Vähään aikaan ei ole tullut vastaan mitään kuvioita, sanoo kirurginveistä käyttävä, lisäoppia saamaan tullut yrittäjä Teet Otstavel.

Kipsikurssilaisten ryhmä kilkuttaa seuraavassa huoneessa. He korjaavat rakennuksen katonrajan kapeita ja leveitä kipsilistoja ja valaisimien koristeelliset kattorosetit.

Porraskäytävässä Minna Mansikka-aho-Lehto osoittaa peiliovea, josta on pieneltä matkalta otettu esiin kymmenen maalikerrosta.

Kuuluisa koristemaalari

Oripäässä vuonna 1850 syntynyt Samuel Koskinen perehtyi maalaamiseen jo nuorena. Hän tuli maalarinoppiin Turkuun käyden samalla Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulua.

Parikymppisenä Samuel Koskinen lähti Tukholmaan, jossa kävi myös teknillistä korkeakoulua. Tukholmassa hänellä oli hetken oma liike. Koskinen työskenteli ulkomailla useita vuosia, mm. Berliinissä, Pariisissa ja Wienissä.

Turkuun hän palasi vuonna 1883. Mestarinarvon saatuaan Koskinen perusti Turkuun oman liikkeen, josta tuli alan suurin ja arvostetuin. Koskisen liikkeessä työskenteli 70 työmiestä ja siellä tehtin sen ajan hienoimmat työt.

Juuri näitä taidonnäytteitä kuoritaan nyt esiin hänen kodistaan ja liiketiloistaan.

Koskisen ja hänen oppilaidensa kädenjälkeä on nähtävissä Turun VPK:n talossa ja Linnankadun vanhassa pankkirakennuksessa sekä Tampereen raatihuoneella.

Samuel Koskinen kuoli vuonna 1925 Turussa. Hän oli Turun maalarimestariyhdistyksen perustajajäsen ja hänen lahjoitusvaroillaan perustettiin Suomen ensimmäinen maalausalan oppilaitos Turkuun.

- Emme todellakaan tienneet, mitä pinnan alta paljastuu, kun ostimme suojelurakennukset ja ryhdyimme remonttiin Koskisen elämäntyötä kunnioittaen.

Osa koristemaalauksista rekonstruoidaan, osa konservoidaan. Lisäksi tiloihin on tarkoitus mallintaa muita koristemaalauksen kulta-ajalta (1870-1920) peräisin olevia taidonnäytteitä, toteaa rehtori Jarmo Kumpula.

Koskisen perinnön mukana tuli myös sekä hänen omia että varsinkin Saksasta ostamiaan malleja.

Kunnostustöiden aikataulua ei ole määritelty kovin tarkasti, sillä tilat ovat koulutuksen kannalta parhaimmillaan juuri remontointivaiheessa.

Joka tapauksessa vuosien urakasta on kyse, kun mukaan kunnostukseen tulee vielä viereinen Koskisen työmiesten asuntona ollut puutalo.

Keltaisen kivitalon sisuksissa käy täysi hyörinä. Viereinen puutalo pääsee käsittelyyn aikanaan.
Keltaisen kivitalon sisuksissa käy täysi hyörinä. Viereinen puutalo pääsee käsittelyyn aikanaan.
Kirurginveitsi on restauroijan salainen ase.
Kirurginveitsi on restauroijan salainen ase.
Porraskäytäväkin on tulevaisuudessa toisennäköinen.
Porraskäytäväkin on tulevaisuudessa toisennäköinen.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.