Laiva liekeissä keskellä Turkua

Lauantaiaamuna 3. marraskuuta 1973 tilanne Bore II:lla oli sellainen, että kevyt tuuli lietsoi mustaa savua kohti Kakolanmäkeä, ja sammutusvesi alkoi painaa alusta paapuurinpuoleiselle kyljelle. Tuolloin sammusväki uskoi vielä saavansa tulen pian talttumaan, mutta toisin kävi.
Lauantaiaamuna 3. marraskuuta 1973 tilanne Bore II:lla oli sellainen, että kevyt tuuli lietsoi mustaa savua kohti Kakolanmäkeä, ja sammutusvesi alkoi painaa alusta paapuurinpuoleiselle kyljelle. Tuolloin sammusväki uskoi vielä saavansa tulen pian talttumaan, mutta toisin kävi.

LASSE RAITIO

Helsingörissä vuonna 1952 rakennettu ja alunperin Aallottareksi kastettu Bore II kuului niin sanottujen olympialaivojen sarjaan. Aallottareksi sen kastoi presidentinrouva Alli Paasikivi Helsingörissä 29. tammikuuta 1952.

Aallottarena alus höyrysi 1950- ja 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välisessä matkustajaliikenteessä. Vuonna 1971 laiva siirtyi Höyrylaiva Osakeyhtiö Boren omistukseen ja sai nimekseen Bore II.

Vuonna 1972 Bore II kunnostettiin perusteellisesti, minkä jälkeen sitä käytettiin muun muassa Leningradin ja Tallinnan reiteillä. Kesällä 1973 laiva purjehti Turun ja Visbyn väliä.

Lokakuussa 1973 Bore II tuotiin Aurajokeen vuosikorjaus- ja luokitustöitä varten. Laiva kiinnitettiin laituriin Linnankadun puolelle hieman Martinsillan alapuolelle. Korjaustöiden jälkeen aluksen oli määrä lähteä liikenteeseen Ahvenanmaan ja Tukholman välille vuoden 1974 tammikuussa.

Näin kaikki alkoi

Tällainen oli lähtöasetelma tapahtumalle josta kehkeytyi tuhoisin laivapalo Suomessa rauhan aikana.

Turun Sanomien toimittaja Eero Kosonen kuvaili palon kulkua lehdessä maanantaina 5. marraskuuta 1973:

"Laivan havaittiin olevan tulessa noin klo 2.50 lauantain vastaisena yönä.

Päivystystä viikonvaihteessa yksinään hoitanut ensimmäinen konemestari Kari Kostamo oli tullut perjantaiaamuna klo 8.30 laivalle.

Viimeiset vuosikorjaajat poistuivat noin klo 16.

Kostamo kertoi miesten puhuneen jostain oudosta kärystä. Hän oli kuitenkin perjantai-iltana klo 22 tarkastanut koko laivan eikä mitään erityistä katkuun viittaavaa ollut ilmennyt.

Konehuoneen automaattihälytin herätti Kostamon klo 2.45. Kannelle mennessään hän sanoi havainneensa aluksen savupiipusta tupruavan voimakkaasti mustaa savua.

Kostamo oli heti sännännyt konehuoneeseen ja havainnut siellä tulen olevan irti sekä jostain lattialle päässeen öljyn lisäävän palon voimaa. Havaittuaan, ettei yksin mahda tulelle mitään, hän tuli takaisin kannelle ja hälytti palokunnan."

Tuli oli ilmeisesti saanut rauhassa voimistua jonkin aikaa, ja siksi sammutustyö oli hankalaa. Ensimmäisenä paikalle saapuneiden Turun palokunnan yksiköiden lisäksi apuun kutsuttiin pian myös Turun, Kaarinan ja Maarian vapaapalokunnat.

Vaara ei ollutkaan ohi

Aamukuudelta sammuttajat arvelivat jo olevansa voiton puolella onnistuttuaan tukahduttamaan liekit ensin konehuoneesta ja sitten piipunjuuren öljysäiliöistä. Tässä vaiheessa suurimpana vaarana pidettiinkin sitä, että Bore II oli yläkansille kerääntyneen sammutusveden vuoksi kallistunut voimakkaasti, ja sen pelättiin "liukastuvan" joen pohjasta vasemmalle kyljelleen.

Ensimmäisenä lehtimiehenä palopaikalle saapui jo aamukolmelta Aamulehden tuolloinen Turun aluetoimittaja Unto Lahtonen .

- Kello 7.15 alkoi voimakas palon leviäminen ja alus kallistui lisää. Palopäällikkö Pekka Willman määräsi kaikki miehet ulos laivasta rannalle ulkopuoliseen sammutukseen. Laiva paloi täysin jo päästä päähän.

- Kello 12.20 syttyi aluksen keula räjähdysmäisesti. Vasta kello 14.30 päästiin tunkeutumaan uudellen laivan sisäosiin. Laiturin ja laivan väliin asetetuin rautakiskoin pyrittiin estämään laivan kaatuminen. Öljypuomit levitettiin aluksen ympärille.

- Satamahinaajat Iso-Pukki ja paloalus Göta Turusta sekä Naantalin satamahinaaja tulivat vesitykkeineen joen puolelta ampumaan sammutusvettä sisään rantaan päin kallistuneeseen alukseen. Meripelastusalus Otkantti ja luotsivene pitivät joen puhtaana uteliaista veneistä. Kansaa oli poliisin mukaan rannoilla kuin Turun päivän ilotulituksessa. Sunnuntaita vasten yöllä palo saatiin sitten sammumaan.

Jossain vaiheessa lauantaiaamua pelättiin myös räjähdysvaaraa. Turun kaupungin palopäällikkö Pekka Willman määräsi Lahtosenkin kauemmas palopaikalta.

- Peräännyin muutaman kymmenen metriä ja menin puun taakse suojaan, Lahtonen kertoo.

Ei pahoja henkilövahinkoja

Kuin ihmeen kaupalla palossa säästyttiin pahemmilta henkilövahingoilta. Laivasta poistumisvaiheessa lauantaiaamuna kaarinalainen palomies Reijo Kaven luiskahti Aurajokeen laivan ja laiturin väliin, mutta hänen saatiin nopeasti ylös ja sairaalahoitoon. Hieman aikaisemmin sairaalaan oli viety myös turkulainen palomies Otto Turpeinen , joka oli saanut lieviä palovammoja kasvoihinsa ja käsiinsä.

Paloa oli 30 vuotta sitten seuraamassa myös telakalla työskennellyt Håkan Sjöström , joka Lahtosen kanssa pohti, mitä olisi voinut seurata, jos tuli olisi päässyt valloilleen laivan ollessa liikenteessä. Palo olisi tuolloin tosin todennäköisesti havaittu jo huomattavasti aikaisemmin, mutta paniikki 600 matkustajan keskuudessa olisi ahtaassa ja sokkeloisessa aluksessa voinut johtaa katastrofiin.

Jossittelu on jossittelua. Bore II paloi vuorokaudessa Aurajoessa korjauskelvottomaksi ja romutettiin Helsingissä alkuvuodesta 1974.

Palon syyksi todettiin myöhemmin höyrykattilan ölypolttimen tuulettajan käynnistämä sähköhäiriö. Lisäksi todettiin, että tuulettajan toiminta ei ollut kytketty höyrykattilan automaattiseen hälytysjärjestelmään, joten tuli oli ollut pitkään valloillaan ennen kuin hälytys tapahtui.

Vuonna 1952 valmistunut Bore II oli kaunis alus. Pituutta sillä oli 92 metriä ja leveyttä 14 metriä. Matkustajia laivaan mahtui kuutisensataa.
Vuonna 1952 valmistunut Bore II oli kaunis alus. Pituutta sillä oli 92 metriä ja leveyttä 14 metriä. Matkustajia laivaan mahtui kuutisensataa.
Palon jälkeen Bore II oli lohduton näky. Edessä oli enää viimeinen matka romutettavaksi Helsinkiin.
Palon jälkeen Bore II oli lohduton näky. Edessä oli enää viimeinen matka romutettavaksi Helsinkiin.
Unto Lahtonen (vas.) ja Håkan Sjöström (oik.) todistivat aikoinaan paikan päällä Bore II:n tuhoa. Håkan Sjöströmin poika Ralf-Erik Sjöström on tekemässä palosta juttua Turkuseuran-Åbosamfundetin lehden joulukuussa ilmestyvään numeroon.
Unto Lahtonen (vas.) ja Håkan Sjöström (oik.) todistivat aikoinaan paikan päällä Bore II:n tuhoa. Håkan Sjöströmin poika Ralf-Erik Sjöström on tekemässä palosta juttua Turkuseuran-Åbosamfundetin lehden joulukuussa ilmestyvään numeroon.