Concorde turvasi Auran kenkätehtaan nahkatoimitukset

Jukka Tuominen lensi sananmukaisesti työkseen Concordella. Ääntä nopeampi matkustaminen Etelä-Amerikkaan oli kallista mutta ehdottoman kannattavaa.
Jukka Tuominen lensi sananmukaisesti työkseen Concordella. Ääntä nopeampi matkustaminen Etelä-Amerikkaan oli kallista mutta ehdottoman kannattavaa.

JOUKO VÄHÄ-KOSKELA

Parjattu ja rakastettu Concorde auttoi turkulaista kenkäyrittäjää jaksamaan 1970-luvulla. Teollisuusneuvos Jukka Tuominen pitää mahdottomana, että hän olisi selvinnyt kunnialla työmatkoistaan Etelä-Amerikkaan ilman Concorden tuomaa ajansäästöä.

Tuominen lensi useamman kerran Air Francen Concordella poikansa kanssa Rio de Janeiroon. Sieltä matka jatkui ympäri Etelä-Amerikkaa nahantuottajia tapaamaan.

- Kun Neuvostoliiton kauppa oli kiivaimmillaan, Auran kenkätehdas tarvitsi 220 lehmänvuotaa päivässä. Tehtaalle oli elinehto, että minä olin jatkuvasti ostamassa hyviä nahkoja Etelä-Amerikassa. Ei sitä olisi jaksanut tavanomaisilla lennoilla, Tuominen muistelee.

Se oli liikematematiikkaa. Pariisi-Rio -lippu yliäänikoneella maksoi 35 000 markkaa, mutta se oli Tuomisen mielestä täsmäsijoitus.

- Lensimme yleensä vain menomatkan Concordella. Lento Pariisista Senegaliin kesti neljä tuntia. Senegalissa oli tunnin välilasku ja loppulento Rioon kesti taas neljä tuntia. Paluulento tavallisilla vuoroilla vei aina vuorokauden.

- Ei sellaiseen olisi ollut aikaa mennessä. Ei fysiikkakaan olisi kestänyt perillä neuvotteluissa, jos olisi ollut vuorokauden matkustus takana.

Vasta kun Boeing toi markkinoille jumbojetinsä, 747:n ja Lufthansa ryhtyi lentämään sillä Frankfurtista suoraan Rioon, Tuomiset luopuivat yliäänimatkustuksesta. Laajarunkoinen vei nukkuvat matkustajat yön yli uudelle mantereelle eikä aikaakaan kulunut kuin puolitoista tuntia kauemmin kuin Concordella.

Teollisuusneuvokselle supersooninen lentomatkustus oli tehokas tapa päästä kaupoille. Kone itsessään ei herättänyt suuria tunteita.

- Olihan se matkustaminen tehty ylelliseksi jo terminaalista lähtien. de Gaullen kentällä oli oma portti meille ja siellä oli jo sellaiset tarjoilut kuin loistohotellissa. Mutta koneen matkustamo oli ahdas eikä matkustajiakaan mahtunut kuin nafti sata.

Rion kone oli Tuomisen mukaan aina täysi. Matka oli varattava 2-3 viikkoa ennen lähtöpäivää. Kanssamatkustajat olivat vakavia liikemiehiä ja -naisia. Concorden suosio viihdemaailman superjulkkisten keskuudessa on selvästi myöhempien aikojen ilmiö.Paljon lentänyt Tuominen kiinnitti huomiota hirmuiseen lähtökiihdytykseen, meteliin ja jyrkkään kohoamiskulmaan. Reittikorkeuden ja -nopeuden saavutettuaan Concorde käyttäytyi kuin mikä tahansa liikennekone.

- Etuseinässä oli nopeusmittari, josta näki, milloin ylitettiin äänennopeus ja koska saavutettiin kaksinkertainen äänennopeus. Pieni nykäys siinä tuntui, ei muuta.

Matkustamossa ei juuri jaloiteltu. Muutos jumbojetiin siirryttäessä oli melkoinen. Siinä business-matkustajat pääsivät oikaisemaan itsensä liki makuuasentoon.

Mutta ruoka- ja juomatarjoilu oli Concordessa unohtumaton, Air Francella ainakin.

- Mustalla kaviaarilla aloitettiin ja sitten tuli hanhenmaksaa. Konjakki oli niin hienoa, että ei sitä arvannut maistella kuin teelusikalla, Tuominen myhäilee.

Öinen välilasku Senegaliin korosti erikoista matkatunnelmaa.

- Yössä liikkui yön mustia ihmisiä, tavattoman isoja. Me jaloittelimme kentällä ja sitten pakkauduimme taas koneeseen.

Vuotienostomatkat Etelä-Amerikkaan loppuivat Tuomisilta 1970-luvun lopulla ja sittemmin päättyi Auran kenkätehtaan tarina. Maailma muuttui perusteellisesti. Nyt ei lennä enää Concordekaan.

Rauno Puolimatka on toinen Concordella matkannut turkulainen. Hänen ainoa lentonsa osui koneen historian lopputaipaleeseen neljä vuotta sitten.

- Halusin kokeilla. Lensin Helsingistä Lontooseen, sieltä Concordella New Yorkiin ja sitten tavallisella jatkolennolla Miamiin. Lopputulos oli, että suora Miamin lento olisi ehkä ollut nopeampi ja ihan varmasti halvempi. Ei sitä hintaa saanut kiinni juomalla eikä syömällä, vaikka kyseessä oli joku erikoistarjous.

Ahdas kone ei hurmannut Puolimatkaa, palvelu kylläkin.

- Lontoossa lounge oli ehdottomasti hienoin mitä olen koskaan nähnyt. Kone odotti suoraan oven ulkopuolella. New Yorkissa tulomuodollisuudet hoituivat vilauksessa ja oma valkoinen limousine vei jatkoterminaaliin.

Puolimatkaa vähän kummastuttaa Concorden poistuminen liikenteestä.

- Minun lennollani koneessa oli niin rikkaita kulkijoita, ettei heidän tarvinnut enää näyttää sitä. Ja kone oli lähes täysi. Eikö todellakaan liikennettä saatu kannattavaksi, kun maksukykyisiä asiakkaita olisi varmasti ollut?

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.