Pankit kilpailevat asuntolaina-asiakkaista - marginaalit tuskin pomppaavat

Hannu Huhtamolla on jo aiempaa kokemusta pankin kilpailuttamisesta, sillä oman asunnon ostoa on harkittu ennenkin. Lehtikuva/ Antti Aimo-Koivisto
Hannu Huhtamolla on jo aiempaa kokemusta pankin kilpailuttamisesta, sillä oman asunnon ostoa on harkittu ennenkin. Lehtikuva/ Antti Aimo-Koivisto

Hannu Huhtamo puolisoineen pohtii uuden asuntolainan ottamista. Lapsiperhe hakee vähintään kolmiota Helsingistä. Vaikka epävarma taloustilanne mietityttääkin, arvioi pariskunta, että nyt on aika alkaa maksaa omaa asuntoa.

– Sen olen monesta suusta kuullut, että pankkien kilpailutus on viisasta.

Huhtamolla on jo aiempaa kokemusta pankin kilpailuttamisesta, sillä oman asunnon ostoa on harkittu ennenkin.

– Viimeksi kun kilpailutimme, oli jo viittä vailla, ettemme vaihtaneet pankkia. En uskaltaisi jättää lainatarjousta yhden pankin varaan.

Huhtamo on tyypillinen asiakas, sillä eri pankkiryhmistä arvioidaan kuluttajien olevan valveutuneita kilpailuttajia. Asuntokauppa kyllä käy, mutta kierrokset ovat hitaat. Siksi pankit kilpailevat ankarasti hyvistä asuntolaina-asiakkaista.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vanhojen asuntojen hinnat ovat valuneet pikku hiljaa alaspäin huhti–kesäkuusta 2014 alkaen. Uusimpien huhtikuun 2015 ennakkotietojen perusteella osakehuoneistojen hinnat laskivat edelleen muun muassa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.

– Kun meille tulee asiakas, on hyvin tavallista, että käydään joko meidän keskustelumme jälkeen muualla tai sitten jo käyty. Halutaan ainakin yksi toinen mielipide, toteaa Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo.

Myös Nordean varatoimitusjohtaja Jussi Mekkonen arvioi, että pankkien kilpailuttaminen on yleistynyt viime vuosina.

Marginaalit tuskin kohoavat lähiaikoina

Pankkien näkemykset uusien asuntolainojen marginaalien kehityksestä vaihtelevat hivenen. Nordean Mekkonen on sitä mieltä, että marginaalit eivät enää juurikaan laske. Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen puolestaan arvioi, että tämän vuoden aikana marginaalit pienenevät vielä hitusen.

Lainan korko muodostuu, kun viitekorkoon, esimerkiksi kahdentoista kuukauden euriboriin, lisätään pankin marginaali.

OP Asuntopalvelun pankinjohtaja Marko Helin huomauttaa, että marginaalit ovat nyt jossain määrin korkeammalla kuin viidentoista viime vuoden aikana keskimäärin. Hän ei halua ennustaa, miten tulevaisuudessa käy, mutta erityisiä paineita muutokseen ei tällä hetkellä hänen mielestään ole.

Handelsbankenin liiketoimintajohtaja Hannu Oksanen toteaa, että asuntoluottojen kysyntä on verraten hiljaista, eikä merkittävää muutosta ole näkyvissä. Hän uskoo, että marginaalit eivät nouse ainakaan seuraavan vuoden kuluessa. Danske Bankin Kaarnimokaan ei odota suurempia muutoksia.

Yksikkö tai kaksi pohjakoron päälle

Pankkien väliset marginaalierot ovat nyt varsin selvät. Halvimmillaan asiakas maksaa pankille asuntolainastaan marginaalia yhden prosenttiyksikön verran viitekoron päälle. Se on usein 12 kuukauden euribor, joka on nyt noin 0,16 prosenttia.

Kalleimmillaan pankki ottaa marginaalia kaksi prosenttiyksikköä. Esimerkiksi 100 000 euron laina viidentoista vuoden laina-ajalla maksaisi siten noin 117 000 euroa – mikäli korko pysyisi näin alhaisena koko laina-ajan. Yhden prosenttiyksikön marginaalilla hinta olisi noin 109 000 euroa.

Jos lainan sitoisi primekorkoon, näkyvät pankkien erot vielä selvemmin. Alhaisin prime on tällä hetkellä OP:lla eli 0,60 prosenttia. Handelsbankenin prime on kallein eli 1,15 prosenttia.

Jos viime mainitun päälle lasketaan vielä pankin marginaali kaksi prosenttiyksikköä, kipuaisi lainan korko jo reilusti yli kolmen prosentin. Tällöin sadantuhannen euron laina viidentoista vuoden aikana maksaisikin jo yli 125 000 euroa.

TS–STT