Alfons Håkans laajenee Baltiassa

 Yrityskaupan myötä Håkans-yhtiöillä on yhteensä yli 40 hinaajaa Suomessa, Eestissä ja Latviassa. Arkistokuvassa yhtiön jäänmurtaja Zeus Saaristomerellä. Kuva TS/Arkistokuva
Yrityskaupan myötä Håkans-yhtiöillä on yhteensä yli 40 hinaajaa Suomessa, Eestissä ja Latviassa. Arkistokuvassa yhtiön jäänmurtaja Zeus Saaristomerellä. Kuva TS/Arkistokuva

Merenkulkuyhtiö Alfons Håkans on allekirjoittanut sopimuksen Eestissä toimivan AS PKL-satamahinaajavarustamon ostamisesta. Yrityskaupan myötä Håkans yhtiöillä on yhteensä yli 40 hinaajaa Suomessa, Eestissä ja Latviassa.

PKL-satamahinaajavarustamolla on neljätoista hinaajaa, jotka sijaitsevat Eestissä Tallinnan, Muugan, Sillamäen ja Paldiskin satamissa sekä Latviassa Riiassa ja Ventspilsissä. Kaupan myötä Håkans-yhtiöistä tulee alusten lukumäärässä laskettuna Suomen ja Baltian suurin varustamo.

– Yrityskauppa on merkittävä osa strategiaa osallistua aktiivisesti Baltian satamahinaajamarkkinoiden kehittämiseen. Se tukee yhtiön tavoitetta kasvaa yhdeksi pohjoisen Itämeren satamahinaus- ja jäänmurtoalan merkittävimmäksi toimijaksi, toteaa Håkans-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Stefan Håkans.

Kaupan rahoitti SEB pankki Eestissä ja kaupan järjestelyissä neuvonantajina toimi KPMG.

TS

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Suomenkielellä kiitos.
Viron suomenkielinen nimi on Viro. Viron vironkielinen nimi on Eesti. Miksi siis artikkelissa lukee Eesti? Voisitte korjata sen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Suomenkielellä kiitos.
Viro on maakunta eteläisessä naapurissamme. He haluavat että me puhumme maasta eikä osasta siitä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Suomenkielellä kiitos.
"Viro on maakunta eteläisessä naapurissamme. He haluavat että me puhumme maasta eikä osasta siitä."

Ihan samalla tavalla me puhumme Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Hollannista jne., jotka myös ovat vain tietyn alueen nimiä. Historiaa ei pidä väärentää.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »