Asuntokauppa

Handelsbanken arvioi, että asuntokaupan kiivain tahti hyytyy – korot pysynevät matalina

Marttiina Sairanen
Asuntokaupan kiivaimman tahdin arvellaan hiipuvan ensi vuoden aikana.
Asuntokaupan kiivaimman tahdin arvellaan hiipuvan ensi vuoden aikana.

Asuntomarkkinoilla on ollut vahva vuosi, mutta kiivain tahti on tasaantumassa, arvioi Handelsbanken Suomi.

– Odotamme asuntomarkkinoiden aktiviteetin hieman tasaantuvan ensi vuonna, mutta vire säilyy myönteisenä. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys tukevat kotitalouksien asunnonvaihtotarpeita, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen toteaa.

Pankki ennakoi, että koko maassa vanhojen asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 3,8 prosenttia ja 2,5 prosenttia ensi vuonna.

Tänä vuonna kauppamäärät, myyntiajat, ostoaikeet sekä uusien lainojen nostot kertovat asuntomarkkinoiden vilkkaudesta.

Etenkin omakotitalojen kauppa on käynyt kiivaaseen tahtiin, ja hinnat ovat nousseet Handelsbankenin mukaan tänä vuonna eniten sitten vuoden 2010.

Asuntomarkkinoiden vauhtia on kasvattanut talouden toipuminen, joka on edennyt niin pitkälle, että keskuspankit alkavat vähentää pandemiaelvytystään. Hirvosen mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita asuntolainojen korkojen nousua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka viime aikoina markkinoiden korko-odotukset ovat nousseet, EKP pitää keskuspankkikorot matalina lähivuosina. Suomalaisten asuntolainojen korot pysyvät siis edelleen alhaisilla tasoilla, Hirvonen ennakoi.

Handelsbanken huomauttaa koronapandemian vaimentaneen vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien nousua koko maassa.

Runsas vuokra-asuntojen tarjonta suhteessa kysyntään on pitänyt vuokrien nousuvauhdin maltillisena viime ja tänä vuonna. Toisaalta vuokrissa nähtiin lievä käänne ylöspäin huhti-kesäkuussa.

– Inflaation nopeutuminen ja asumiskustannusten kallistuminen voivat hyvinkin nopeuttaa vuokrien nousua loppuvuonna ja ensi vuonna. Myös paluu normaaliin ja rajoitustoimien purku lisäävät vuokra-asuntojen kysyntää pandemian aiheuttaman suvantovaiheen jälkeen, senioriekonomisti Janne Ronkanen arvioi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.