Talouskasvu

Suomen Pankki ennustaa reipasta talouskasvua, joka jää kuitenkin lyhyeksi

TS/LM/KIMMO PENTTINEN

Suomen talous kääntyy reippaaseen kasvuun, kun koronapandemia alkaa helpottaa, ennustaa Suomen Pankki. Pankki päivitti tänään arvionsa Suomen talousnäkymistä lähivuosille.

Suomen talous kasvaa 2,9 prosenttia tänä vuonna ja 3,0 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2023 bkt-kasvu hidastuu kuitenkin jo 1,3 prosenttiin, kun koronapandemiaa seuraavan hypähdyksen vaikutus heikkenee ja pidemmän aikavälin haasteet, kuten väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu, alkavat vaikuttaa.

– Talous kasvaa lähivuosina varsinkin kotitalouksien kulutuksen johdolla. Kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Kun he pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen. Pitkää nopean kasvun kautta ei ole kuitenkaan näkyvissä, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum totesi keskuspakin Euro & Talous -katsauksen tiedotustilaisuudessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Maailmantalouden ja erityisesti euroalueen virkistyminen vahvistaa myös suomalaisten vientiyritysten tavaroiden ja palveluiden kysyntää, Obstbaum jatkaa.

Kuluttajahintojen nousuksi Suomen Pankki ennustaa 1,7 prosenttia tänä vuonna, kun raaka-aineiden hinnat nousevat ja kulutuskysyntä kasvaa. Kuluttajahintojen kiihtyminen on kuitenkin tilapäistä: inflaation ennakoidaan hidastuvan 1,4 prosenttiin ensi vuonna ja olevan 1,6 prosenttia vuonna 2023.

Obstbaum huomauttaa talouskasvun voivan voi muodostua jopa ennustettua nopeammaksi, jos kotitaloudet alkavat lähivuosina kuluttaa koronakriisin aikana kertyneitä säästöjään. Suomalaisille kotitalouksille kertyi 9 miljardia euroa ylimääräisiä säästöjä koronapandemian aikana.

Viennin SP ennakoi toipuvan nopeasti, ja yltävän koronapandemiaa edeltäneelle huipputasolleen jo kuluvana vuonna.

Suomen Pankin mukaan talouden positiivista virettä tukee, että useimmat kotimaiset yritykset ovat selvinneet koronapandemiasta hyvin. Kun pandemia väistyy, yritykset alkavat taas investoida. Myös työmarkkinoilla näyttää suhteellisen valoisalta. Vahva talouskasvu luo edellytykset työllisyyden kasvulle ja kun palvelualat toipuvat, voi kasvun odottaa olevan hyvin työllistävää.

Suomen Pankki ennakoi työttömyysasteen pysyvänä tänä vuonna viime vuoden tasolla eli 7,7 prosentissa, mutta laskevan ensi vuonna 6,9 prosenttiin ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2023.

Keskuspankki muistuttaa koronakriisin koetelleen valtiota ja kuntia, joiden menot ovat kasvaneet kriisin aikana huomattavasti. Samaan aikaan verotulot ovat vähentyneet. Kasvanutta julkisen talouden alijäämää on rahoitettu velkaa ottamalla. SP:n mukaan julkinen velkaantuminen jatkuu lähivuosina ja vuonna 2023 julkinen velka on 73 prosenttia kansantuotteesta.

Pääjohtaja Olli Rehnin mukaan Suomen talous on jäänyt viimeisten 15 vuoden aikana pahasti jälkeen muista Pohjoismaista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

–Edelleen on tarve tehdä sellaisia vaikuttavia toimia, joilla Suomen työllisyysaste saadaan hyvälle pohjoismaiselle tasolle, Rehn toteaa.

– Suomen heikko tuottavuuskehitys huomioiden olisi perusteltua kohentaa innovaatiotoiminnan kannustimia. Laaja ja pysyvä t&k -verohelpotus olisi hyvä vaihtoehto. Osaamisen kannalta huolestuttava nuorten aikuisten keskimääräisen koulutustason laskeva trendi on syytä kääntää.

EKP:n neuvosto päätti kesäkuun kokouksessaan jatkaa pandemiaan liittyviä arvopaperiostoja ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka tai kunnes koronaviruspandemian kriisivaiheen katsotaan päättyneen.

– Rahapolitiikan ostoja tehdään joustavasti ja niiden avulla torjutaan pandemian inflaatiota heikentävää vaikutusta ja tuetaan talouskasvua. Suotuisat rahoitusolot ovat keskeinen edellytys euroalueen talouden toipumiselle, Rehn selventää.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.