Etla

Nokiasta irtisanotuista työttömänä vain vajaa 10 prosenttia – työllistyminen ollut vaikeinta Varsinais-Suomessa

Nokialaiset sytyttivät muistokynttilöitä Nokian Salon tehtaan porteille vuonna 2012 ennen irtisanomislappujen jakamisen alkamista.
Nokialaiset sytyttivät muistokynttilöitä Nokian Salon tehtaan porteille vuonna 2012 ennen irtisanomislappujen jakamisen alkamista.

Nokian kriisivuosina sen Suomen yksiköistä lähti kaikkiaan yli 21 300 henkilöä. He olivat tuotantotyöntekijöitä, markkinoinnin ja myynnin asiantuntijoita ja ylintä johtoa.

Etla-tutkimus julkisti tänään Jyrki Ali-Yrkön, Natalia Kuosmasen ja Mika Pajarisen tutkimuksen ICT-alan rakennemuutos – Mihin ex-nokialaiset päätyivät?

Tutkimuksessa tarkastellaan Nokiasta vuosina 2009–2014 lähteneiden henkilöiden myöhempää työuraa. Tarkasteltujen ex-nokialaisten joukossa on sekä irtisanottuja että työpaikkaa vapaaehtoisesti vaihtaneita henkilöitä.

Tulokset osoittavat, että ex-nokialaiset ovat vuosien kuluessa työllistyneet varsin hyvin. Työllistymisessä on kuitenkin eroja eri työntekijäryhmien, sukupuolen ja koulutustason välillä. Nokiasta lähteneistä valtaosa, 86 prosenttia työllistyi yrityksiin ja loput julkiselle sektorille tai muualle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Selvästi suurin ala, joka on työllistänyt Nokiasta lähteneitä, on palveluala. Peräti kaksi kolmasosaa yrityssektorin ex-nokialaisista on löytänyt uuden työpaikan palveluista, ja tärkeimpänä rekrytoijana tässä on ollut ICT-palveluja tuottava ala, kertoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Työllistyminen vaikeinta Varsinais-Suomessa

Nokian entisten työntekijöiden työttömyysaste laskee ajan kuluessa, mutta tuoreimman tiedon mukaan se on vielä hieman muuta väestöä korkeampi eli 9,6 prosenttia. Tutkimuksessa on näkyvissä alueellisia eroja.

– Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa ex-nokialaisten työllistyminen on ollut helpompaa kuin Varsinais-Suomessa, Etlan Ali-Yrkkö arvioi.

Tutkimuksessa todetaan, että Salon tilannetta varmastikin selittää paikkakunnan suhteellinen pienuus muihin Nokia-paikkakuntiin verrattuna. Nokia lopetti matkapuhelintehtaansa Salossa vuonna 2012.

Entisten nokialaisten työllistyminen oli todennäköisintä, jos heillä oli koulutusta ja toimihenkilöasema. Yli neljä viidesosaa korkeakoulutetuista ja ylemmistä toimihenkilöistä oli löytänyt uuden työpaikan tuoreimpien tietojen mukaan. Sen sijaan muissa henkilöstöryhmissä vastaava osuus jäi hieman yli 70 prosenttiin.

Miesten todennäköisyys työllistyä oli suurempi kuin naisten. Työllistymisen todennäköisyyttä laski erityisesti ikä. Kaikkein iäkkäimpien eli yli 60-vuotiaiden ryhmässä työllistymisen todennäköisyys on kaikkein alhaisin.

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö sanoo, että Suomi on selvinnyt Nokian romahduksen aiheuttamasta ICT-alan rakennemuutoksesta varsin hyvin.
Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö sanoo, että Suomi on selvinnyt Nokian romahduksen aiheuttamasta ICT-alan rakennemuutoksesta varsin hyvin.

ICT-alan koko palautunut

– Suomi selvisi Nokian romahduksen aiheuttamasta ICT-alan rakennemuutoksesta varsin hyvin, toteaa Jyrki Ali-Yrkkö.

Nokia toimi pitkään Suomen talouden lippulaivana. Yhtiön 1990-luvun jälkipuolen menestys oli osaltaan nostamassa Suomea ylös vuosikymmenen alun lamasta. Nokian 2010-luvulla kohtaamat vaikeudet näkyivät näin myös Suomen kansantaloudessa, ja oleellista yhteiskunnan kannalta onkin, kuinka irtisanotut työntekijät ovat työllistyneet ja löytäneet uuden työpaikan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– 2010-luvun pudotus oli erittäin jyrkkä, mutta ajan saatossa muut yritykset ja organisaatiot ovat työllistäneet valtaosan Nokiasta lähteneistä. Lisäksi Suomessa toimivat muut ICT-alan yritykset ovat kasvattaneet toimintaansa niin, että ICT-alan koko on palautunut samalle tasolle kuin vuosikymmenen alussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.