Talous

Fortum alkaa kierrättää sähköautojen akkujen litiumin Harjavallassa – Suomi voi nousta Euroopan johtavaksi akkukierrättäjäksi

Litiumista on tulossa pullonkaula autojen sähköistymisen etenemiselle. Autovalmistajat investoivat nyt jo itse litiumin hankintaan ja valmistukseen.
Litiumista on tulossa pullonkaula autojen sähköistymisen etenemiselle. Autovalmistajat investoivat nyt jo itse litiumin hankintaan ja valmistukseen.

Helsinki

Fortum kertoo jättäneensä litiumin talteenottoa ja kierrätystä koskevan patenttihakemuksen. Tavoitteena on, että yhtiö aloittaisi litiumin kierrätyksen Harjavaltaan Satakuntaan suunnitteilla olevassa uudessa kierrätyslaitoksessaan.

Harjavallassa on jo merkittävä akkukierrätyksen keskittymä, jossa kolme yritystä, Fortum, Basf ja Nornickel tekevät yhteistyötä akkujen kierrätyksessä. Fortumin Harjavallassa toiminnassa olevassa laitoksessa kierrätetään nyt akkujen sisältämä koboltti, nikkeli ja mangaani.

Litiumin kierrätys nostaa akkukierrätyksen aivan uudelle tasolle, koska litium on yksi arvokkaimmista sähköautojen akuissa käytetyistä materiaaleista. Akuissa olevista aktiivimateriaalien metalleista pystytään kierrättämään yli 95 prosenttia litiumin talteenoton jälkeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kansainvälisen energiajärjestön ennusteen mukaan sähköautojen määrä maailman teillä kasvaa kolmesta miljoonasta 125 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Ennusteiden mukaan litiumin tarve kasvaa kolminkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä.

– Litiumista on tulossa pullonkaula autojen sähköistymisen etenemiselle ennusteiden mukaan. Jonkin verran maailmalla nähdään jo sitä, että autovalmistajat, kuten Tesla investoivat itse litiumin hankintaan ja valmistukseen, koska ne näkevät, että litium on muodostumassa kriittiseksi materiaaliksi, Fortumin akkuliiketoiminnan johtaja Tero Holländer sanoo.

Fortum haluaa olla teknologinen edelläkävijä akkujen kierrätyksessä ja merkittävä toimija akkuraaka-aineiden tuottajana Euroopassa.
Fortum haluaa olla teknologinen edelläkävijä akkujen kierrätyksessä ja merkittävä toimija akkuraaka-aineiden tuottajana Euroopassa.

Ei korvaa kaivostuotantoa

Holländer painottaa, että litiumin kierrättämisellä ei voida korvata kaivosperäisen litiumin tuotantoa. Akkuteollisuuden tarvitsemasta litiumista voitaisiin tuottaa kymmenen prosenttia kierrätyksen avulla, jos vain maailman litiumakut saataisiin kiertämään tehokkaasti.

Suomessa suunnitellaan myös ensimmäisen litium-kaivoksen avaamista Kaustiselle Keski-Pohjanmaalle. Kyseessä on kaivos- ja kemianteollisuuden yhtiö Keliberin hanke.

– Kierrätys ei kilpaile kaivoshankkeiden kanssa, vaan se on täydentävä ratkaisu, Holländer sanoo.

Hän muistuttaa, että akkuteollisuus on nopeimmin kasvava teollisuuden ala Euroopassa ja Suomen pitäisi ylipäätään panostaa enemmän investointien saamiseksi Suomeen.

Holländer korostaa, että päätöksiä investoinneista tehdään nyt. Esimerkiksi tällä viikolla on julkaistu uutiset sähköautojen akkukennotehtaiden perustamisesta Saksaan ja Norjaan. Eurooppaan on suunnitteilla kaikkiaan noin 20 kennotehdasta.

Kun akkukennotehtaat käynnistyvät, niin ne pystyvät tuottamaan akkuja yli seitsemään miljoonaan sähköautoon. Vuonna 2030 litiumkarbonaatin tarve on arviolta noin 270 000 tonnia.

Litiumin kierrätys harvinaista

– Suomella on mahdollisuudet nousta Euroopan johtavaksi akkumateriaalien tuottajaksi ja jalostajaksi. Hyödyntämällä akkumateriaalien kierrätystä, Suomi voisi nousta kestävästi tuotettujen akkuraaka-aineiden tuottajana.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Akkujen litiumia ei toistaiseksi kierrätetä missään maassa Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa.

Holländer sanoo, että että Fortum haluaa olla teknologinen edelläkävijä akkujen kierrätyksessä ja merkittävä toimija akkuraaka-aineiden tuottajana Euroopassa.

– Haluamme, että kierrätysteknologialla on matala hiilijalanjälki.

Kaivosperäisen litiumin valmistuksessa yleisesti käytetty menetelmä on liuosuutto. Holländer sanoo, että Fortumin kierrätysteknologia on uuttoa ympäristöystävällisempi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.