Talous

Etla: "Koronakriisi osoitti, että talouskasvusta luopuminen on kelvoton ilmastoteko"

Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan talouskasvusta luopuminen olisi liki mahdoton ajatuskoe. Talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta.
Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan talouskasvusta luopuminen olisi liki mahdoton ajatuskoe. Talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta.

– Koronakriisi on osoittanut, että talouskasvun hiipuminen on ilmaston kannalta huono asia, todetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan maanantaina julkistetussa muistiossa.

"Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen" -muistion ovat laatineet Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen ja valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.

Kun talouskasvu hiipuu kuten korona-aikana, kasvava työttömyys ja velkaantuminen vievät varoja teknologiselta kehitykseltä.

– Talouskasvun ajatellaan usein tarkoittavan luonnonvarojen liiallista käyttöä ja lisääntynyttä kulutusta, mikä aiheuttaa päästöjen kasvamista. Ajatuskulku johtaa kuitenkin harhaan, muistiossa pohditaan.

Etla muistuttaa, että vaikka koronakriisi pysäytti päästöjen kasvun, työttömyys, julkinen velka ja epävarmuus ovat kasvaneet.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

"Talouskasvusta luopuminen liki mahdoton ajatuskoe"

– Jos talouskasvu loppuu, työttömyys lisääntyy, kunnes palkkataso laskee niin paljon, että köyhtyneet yritykset voivat jälleen palkata ihmisiä. Nyt näköpiirissä oleva ilmastoa säästävä teknologinen kehitys jää tällöin syntymättä, koska yrityksillä ei ole siihen varaa, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo.

Muistion mukaan työttömyyden kasvu velkaannuttaisi myös julkiset taloudet, jolloin nekään eivät voisi tukea teknologista kehitystä.

– Talouskasvusta luopuminen olisi liki mahdoton ajatuskoe, sillä talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta.

Kilpailu kannustaa uusiin keksintöihin

Talouskasvun kuihduttamisen sijaan ratkaisun avaimet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat Etlan mukaan ilmastoa säästävässä teknologisessa kehityksessä.

– Meidän on vaikea kuvitella, millaista teknologiaa meillä on vuosikymmenten päästä, mutta voimme suurella varmuudella uskoa, että se on materiaalitehokkaampaa, energiatehokkaampaa ja puhtaampaa kuin olemassa oleva teknologia, Mikko Spolander sanoo.

Hänen mukaansa teknologinen kehitys mahdollistuu, kun kilpailu markkinoilla kannustaa kehittämään ja tuomaan markkinoille uusia teknologiaa kehittäviä innovaatioita.

–  Puhtaita energialähteitä hyödyntäviä teknologioita on jo runsaasti tarjolla ja uusia teknologioita kehitetään vauhdilla.

Markkinatalouden ja politiikan yhteys ratkaisevaa

– Matkapuhelimen valmistamiseen tarvittiin 20 vuotta sitten luonnonvaroja viitisen kiloa ja nyt enää 50 grammaa. EU-alueen sähköntuotannossa uusiutuvat energiamuodot ovat jo ohittaneet fossiiliset polttoaineet, EK:n Sami Pakarinen sanoo.

Muistion mukaan toimia päästöjen laskemiseksi on nopeutettava nykyisestä. Se edellyttää kuluttajilta ilmaston huomioon ottavaa kulutusta eli valintoja, poliitikoilta ilmastonmuutoksen vastaista ohjausta ja sääntelyä ja yrityksiltä lisää investointeja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan löytyy muistion mukaan markkinatalouden ja politiikan yhteydestä.

–  Markkinatalouden on annettava tehdä sitä, missä se on hyvä: valita kustannustehokkain teknologia tuottamaan ilmastoystävällisiä hyödykkeitä ja palveluita, Kangasharju sanoo.

Hänen mukaansa ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on markkinatalouden edistäminen ja innovaatiotoiminnan suunnan ohjaaminen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (10)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Leif Michaelsson
Aate vai hyvinvointi
Tuosta on kysymys. On monta paikkaa missä ihmisten hyvinvointi on jäänyt toiseksi uskonnon tai aatteen jälkeen.
On helppo luvata tulevaa hyvää kuoleman jälkeen tai uhkailla kymmenien vuosien päästä tapahtuvilla ikävyyksillä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Aate vai hyvinvointi
Ilmastonmuutos ei ole uskon asia eikä se tapahdu kymmenien vuosien päässä. Se on täällä tässä ja nyt!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Aate vai hyvinvointi
Mankala: Mitä konkreettista ja merkittävää haittaa on ilmastonmuutoksesta, mistä emme selviäisi?

Omasta mielestäni ihminen lajina selviää siitä helposti ja niin selviää suuri osa muistakin lajeista. Muutama hassu talo jää veden alle.

Se mistä monet muut lajit kun ihminen eivät selviä, on sademetsien raivaaminen uusiutuvan energian tuotantoviljelmiksi ja holtittoman väestönkasvun vaatimaan ruoantuotantoon. Periaatteessa keskittyminen ilmastonmuutoksen torjuntaan on siksi keskittymistä epäolennaiseen. Jos teknolginen kehitys jatkuu, niin jossain vaiheessa hiilidioksidipitoisuutta voidaan jopa kontrolloida hyvin tarkasti ja ilmastoa muokata suuntaan tai toiseen. Sukupuuttoon kuolleita lajeja taas ei saa enää takaisin jos geenejä ei ole taltioitu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Aate vai hyvinvointi
Kommentaattori: Mitä nyt muutama saari esim. Tyynellä merellä häviää kokonaan - on hävinnyt jo, ja kuten sanoit muutama hassu talo joka ainoassa rannikolla sijaitsevassa maapallon maassa.
Elämää on muuallakin kuin Suomessa.

Mutta kaikesta muusta olet oikeassa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Vankka usko insinööritieteeseen
Ilman humanisteja ja biologeja ei kuitenkaan kukaan asettaisi uusia tavoitteita.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Itkeäkö vai nauraa?
Nyt ei taida onnistua mustan selittäminen valkoiseksi!

Ei kai siitä ole epäilystäkään, että markkinatalous ja jatkuvan talouskasvun mantra ovat merkinneet teollisuuden, tuottamisen, kuluttamisen ja luonnon pilaamisen hurjaa kasvua viimeisen parinsadan vuoden aikana.

"Markkinatalouden on annettava tehdä sitä, missä se on hyvä: valita kustannustehokkain teknologia tuottamaan ilmastoystävällisiä hyödykkeitä ja palveluita." Tuo ei kylläkään ole markkinatalouden vahva puoli. Vain pakosta varsinkaan suuryritykset ovat tehneet tai tekevät muutoksia tuotantoonsa luonnon hyväksi, ainakaan jos se merkitsee kannattavuuden heikentymistä millään tavalla. Vain poliittinen säätely, kuluttajien käyttäytyminen ja luonnon riistäminen loppuun rajallisilla alueilla ovat voineet saada suuryritysten omistajat ja pomot toisiin ajatuksiin. Jos voi esteettä myydä kipsivettä äidinmaidonvastikkeena tai jos saa lobattua luvat karsinogeeniselle torjunta-aineelle, ei markkinatalous koe mitään omantunnon vaivoja!

Ainoa, mikä lienee mahdottomampi ajatuskoe kuin talouskasvusta luopuminen, on talouskasvun loputon jatkuminen. Ainakin, jos tarkoitus on säilyttää maapallo jotenkin ihmisen asuttavassa kunnossa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Itkeäkö vai nauraa?
Näin se on nähtävä 👍. Sama logiikka kuin, että krapula paranee parhaiten juomalla lisää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Itkeäkö vai nauraa?
Väestönkasvu ei voi jatkua enää siitä pidemmälle, kun kaikki sademetsät on hakattu viljelysmaaksi ja meret on kalastettu tyhjiksi.

Jos väestö ei kasva holtittomasti, talouskasvu voi jatkua hyvin pitkään, koska talouskasvu ei edellytä luonnonvarojen yhä lisääntyvää käyttöä. Talouskasvun käsitteen voi ymmärtää vain lukemalla taloustieteitä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Aimäävai?
Markkinatalous vs. ryöstökapitalismi
Muistiossa käytetään termiä "markkinatalous". Se on siinä mielessä hyvä valinta, että sen vastapoolina oleva käsite "suunnitelmatalous" on melko huonossa maineessa, eikä ehkä aiheetta.

Mutta nykyisen "globalisaation" mahdollistama täysin pidäkkeetön ryöstökapitalismi - joka tällä hetkellä on vallalla oleva talousjärjestelmä - on täysin kestämätön, tarkastellaan sitä miltä kantilta tahansa.

Valtioiden lainsäädännölliset keinot ovat sen edessä aivan hampaattomia, samoin kansainväliset pyrkimykset sen säätelemiseksi.

No, siinähän sitten monimiljardöörien vähäinen konklaavi sitten istuu happinaamarit kasvoillaan muutaman vuosikymmenen päästä aidatuilla ja tarkoin vartioiduilla ja ilmastoiduilla haciendoillaan, kun homma tästä vielä eskaloituu, ja saavat sitten toistella keskenään sitä, että "kyllä yrittäjyys ja kilpailu se maailman pystyssä pitää".
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää