Vakoilu varjostaa EU:n ja USA:n kauppaneuvotteluja

Arkistokuvassa Yhdysvaltain lippu ja EU-lippu liehuvat Brysselissä helmikuussa 2005. AFP/ Gerard Cerles
Arkistokuvassa Yhdysvaltain lippu ja EU-lippu liehuvat Brysselissä helmikuussa 2005. AFP/ Gerard Cerles

EU ja Yhdysvallat aloittivat maanantaina Washingtonissa neuvottelut vapaakauppa-alueen muodostamisesta vakoiluskandaalin varjossa.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mielestä vakoilu-uutisten ajankohta oli huonoin mahdollinen.

– Yleensä diplomaattiseen kanssakäymiseen liittyy tiedustelu-ulottuvuuksia. Vaikea tietää, miten suuri yllätys se oli unionin poliittiselle johdolle. Uutisointi kuitenkin vaikuttaa eurooppalaisten asenteisiin Yhdysvaltoja kohtaan.

Tiilikaisen mielestä vakoiluasia pitäisi käsitellä ennen varsinaisia neuvotteluja.

Ilkka Saarinen ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastolta kertoo, että jupakkaa käsittelemään perustetaan erillinen elin.

– Vapaakauppaneuvotteluissa vakoiluun ei puututa, apulaisosastopäällikkö Saarinen sanoo.

Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta uskoo, että Euroopan astuminen neuvottelupöytään vakoilusotkusta huolimatta on merkki kannanmuodostuksen heikkoudesta.

– Vakoiluskandaali on johtanut muodollisiin vastalauseisiin, mutta vapaakaupassa edetään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Eurooppa nähdään ympäri maailmaa osapuolena, joka toteuttaa Washingtonin tahtoa, Patomäki tulkitsee.

Suomelle tärkeitä aloja neuvotteluissa ovat muun muassa koneteollisuus, peli- ja mobiiliala sekä kemianteollisuus, kertoo kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen Elinkeinoelämän keskusliitosta.

EU ja Yhdysvallat ovat laskeneet, että kaupan sääntöjen yhdenmukaistaminen lisäisi molempien talousalueiden kasvuun puoli prosenttiyksikköä vuodessa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan tuo puoli prosenttia tulisi lisää myös Suomen kokonaistuotannolle. Suurin hyöty koituisi pienille ja keskisuurille yrityksille.

– Niille on koitunut ongelmia sääntelyyn liittyvistä asioista Yhdysvaltain markkinoille pyrittäessä, sanoo Saarinen ulkoministeriöstä.

Patomäki kyseenalaistaa väitteen puolen prosentin kasvusta.

– Minun on vaikea nähdä, että laskelmat olisivat realistisia. Jos Euroopan talous ei kasva lainkaan, ja USA:ssakin kasvu on kituliasta, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että kauppa ei ole tarpeeksi vapaata.

Kuluttajalle neuvottelujen hyödyt voivat näkyä tullimaksuissa. Esimerkiksi amerikkalaisista verkkokaupoista tilattavien tuotteiden tullimaksut saattavat laskea. EK:sta kerrotaan, että neuvotteluissa pyritään tullien poistamiseen lähes kaikissa tuotteissa.

Patomäen mielestä vapaakauppaneuvottelujen asetelma on eurooppalaisille epäedullinen, sillä se edellyttää myönnytyksiä Euroopalta, muttei Yhdysvalloilta.

– Esimerkiksi geneettisesti modifioidun ruuan vapauttaminen tai tekijänoikeussäännösten tiukentaminen on Amerikan mallin asettamista Euroopan päälle.

Maailmanpolitiikan professorin mielestä sopimukset vahvistavat monikansallisia yhtiöitä.

– Kauppasopimukset ovat johtaneet siihen, että valtiot, jotka muuttavat esimerkiksi ympäristölainsäädäntöä, ovat joutuneet monikansallisten yhtiöiden riitauttamistoimenpiteiden kohteeksi.

Patomäen mukaan tällaisia riitatapauksia oli vuonna 2011 käynnissä lähes viisisataa.

– Jo oikeudenkäynnit ovat hyvin kalliita, ja korvausvaatimukset ovat voineet olla miljardeissa.

TS-STT