Kotimaa

5 000 suomalaisyritystä on vetäytynyt vientitoiminnasta koronakriisin vuoksi

Peräti viidennes vientiyrityksistä on lopettanut kansainvälisen kaupan koronakriisin takia. Arkistokuva Rauman satamasta.
Peräti viidennes vientiyrityksistä on lopettanut kansainvälisen kaupan koronakriisin takia. Arkistokuva Rauman satamasta.

Ulkomaankauppaa tekevien yritysten määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti yli kymmenen vuoden ajan.

Vuonna 2008 vientiyrityksiä oli 16 000, ja 20 000:n raja ylitettiin vuonna 2015. Vuosi sitten Suomessa oli jo 23 000 kansainvälistä kauppaa tekevää yritystä.

Sitten tuli korona.

Nyt Suomessa on 18 000 vientiyritystä.

5 000 yritystä on joutunut vetäytymään vietintoiminnasta koronakriisin seurauksena.

Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreesta selvityksestä, johon vastasi 966 suomalaista työnantajayritystä.

Toinen kyselytutkimuksen iso havainto liittyy pk-yritysten kasvutavoitteisiin. Vuosi sitten 50 prosenttia yrityksistä tähtäsi vähintään 10 prosentin kasvuun vuotuisessa liikevaihdossaan.

Nyt kymmenen prosentin kasvuun tähtäsi enää 39 prosenttia yrityksistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mitä tutkimustulokset merkitsevät?

Toistaiseksi viennistä vetäytyminen on näkynyt lomautuksina, sanoo EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen. Lomautuksia on tehnyt puolet yrityksistä.

– Jos tilanne pitkittyy, on iso riski, että irtisanomisten määrä kasvaa. Nyt joka kymmenes yritys on turvautunut irtisanomisiin. Huhtikuun alussa osuus oli 5 prosenttia, Huovinen sanoo.

Huovinen toteaa, että pk-sektorilla on suuri merkitys Suomen selviämisessä koronakriisistä.

– Jos yritysten menestysnäkymät hiipuvat pysyvästi, sillä on vaikutusta meidän kaikkien talouteen ja käytettävissä oleviin palveluihin.

Kysely piirtää synkän kuvan tulevasta työllisyyskehityksestä.

Sekä lievään kasvuun että asemiensa säilymiseen tähtäävissä yrityksissä työntekijämäärien arvioidaan pienenevän seuraavan vuoden aikana.

Ainoastaan voimakasta kasvua hakevissa yrityksissä uskotaan hienoiseen työntekijämäärien lisääntymiseen, mutta niissäkin odotukset työpaikkojen määrän kehityksestä ovat merkittävästi alhaisempia kuin viime vuonna samaan aikaan tehdyssä kyselyssä.

Yksi uhkakuva liittyy yrittäjien ikäjakaumaan.

– Yrittäjäkenttä on melko ikääntynyttä. Joka viides pk-yritys eli noin 15 000 yritystä on omistajanvaihdostilanteessa.

Näissä yrityksissä työskentelee noin 80 000 ihmistä.

– Pelkona on, että osa näistä yrityksistä lopettaa toimintansa, Huovinen toteaa.

Kyselytutkimuksen vastauksissa toistuu Huovisen mukaan yksi toive.

– Kaiken tämän poikkeustilan ja epävarmuuden keskellä korostuu yritysten tarve ennakoitavaan, vakaaseen ja yrittäjämyönteiseen politiikkaan. Vain sitä kautta yritykset uskaltavat tehdä investointipäätöksiä ja uskoa huomiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomessa koronarajoituksien poistaminen on jo pitkällä ja yhteiskunta on taas avautumassa.

Huovinen toteaa, että yleinen oletus on tällä hetkellä se, että taloudessa nähdään pian korjausliikettä takaisin kasvun suuntaan. Kysymysmerkkejä on kuitenkin ilmassa.

– Tuleeko toinen korona-aalto? Millä aikataululla rajoituksia alkaa purkautua eri puolilla maailmaa?

– Vielä on hyvin vaikea sanoa, onko kyse tilapäisestä talouden notkahduksesta vai pysyvästä tilanteesta, Huovinen aprikoi.


Tausta

EK:n kysely yrittäjille

Vientiyritysten määrän kehitys Suomessa:

2008: 16 000

2012: 19 000

2016: 21 000

2019: 23 000

2020: 18 000

Yritysten arviot omasta työllistävyyskehityksestään:

Voimakasta kasvua (vähintään 30 prosentin vuotuinen kasvu liikevaihdossa) tavoittelevista yrityksistä 26 prosenttia arvioi työntekijämäärän lisääntyvän ja 17 prosenttia sen vähenevän seuraavan vuoden aikana. Kesäkuussa 2019 vastaavat luvut olivat 89 prosenttia ja 0 prosenttia.

Kohtalaista kasvua (vähintään 10 prosenttia) tavoittelevista yrityksistä 16 prosenttia arvioi työntekijämäärän lisääntyvän ja 28 prosenttia sen vähenevän seuraavan vuoden aikana. Kesäkuussa 2019 vastaavat luvut olivat 36 ja 4 prosenttia.

Aseman säilyttämiseen tähtäävistä yrityksistä 5 prosenttia uskoi työpaikkojen lisääntyvän, 35 prosenttia vähenevän. Kesäkuussa 2019 vastaavat luvut olivat 10 ja 15 prosenttia.

Kyselytutkimukseen osallistui 966 pk-työnantajaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Hämärtäjä
Synkkä kevät
Business Finland jakaa rahaa toisilleen rahahakemuksia ideoiville konsulteille sen sijaan, että tukisi vientiyritysten ponnisteluja esim vuokravientipäällikkörenkailla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.