Talous

Suomalaiset ulkona Finferriesin lautan kilpailutuksesta – ukilainen telakkajohtaja: "Ei tällaisessa kilpailussa voi suomalainen pärjätä"

Uudenkaupungin Työveneen rakentama satamajäänmurtaja Ahto kastettiin vuonna 2014. Arctian omistama alus toimii Pohjanlahdella muun muassa Kemin, Tornion ja Luulajan satamien edustalla.
Uudenkaupungin Työveneen rakentama satamajäänmurtaja Ahto kastettiin vuonna 2014. Arctian omistama alus toimii Pohjanlahdella muun muassa Kemin, Tornion ja Luulajan satamien edustalla.

Finferriesin Ahvenanmaan lautan kilpailutukseen tarjouksen jätti vain yksi suomalaistelakka kuudesta. Uudenkaupungin Työveneen toimitusjohtajan Juha Granqvistin mukaan suomalainen telakka ei voi kilpailla pelkällä hinnalla, vaan tarvitsee tilaa innovaatioille ja erilaisille ratkaisuille. Finferries joutui painottamaan hintaa tiukassa kilpailutilanteessa.

Uudenkaupungin Työvene osallistui tänä vuonna Finferriesin eli Suomen Lauttaliikenne Oy:n kilpailutukseen, jossa valtionyhtiö haki uutta autolauttaa Ahvenanmaan sisäiseen liikenteeseen.

Lopputulos oli kuitenkin uusikaupunkilaisille pettymys, sillä kauppa meni puolalaiselle telakalle. Suomalaistelakka ei päässyt lähellekään hinnassa. Tarjous oli Finferriesin mukaan yli kolmanneksen puolalaista kalliimpi.

– Finferries suunnittelee lautan tarkasti ja määrittää laitteet. Emme voi vaikuttaa toteutukseen. Kilpailutukseen jää vain työn tekeminen ja telakan kate. Ei tällaisessa kilpailussa voi suomalainen pärjätä, sanoo Uudenkaupungin Työveneen toimitusjohtaja Juha Granqvist.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lauttakilpailutukseen osallistui vain yksi kuudesta pyydetystä suomalaisesta telakasta. Granqvistin mukaan kyse on siitä, ettei suomalainen voi näillä reunaehdoilla voittaa. Toisaalta monet suomalaiset telakat ovat tällä hetkellä täystyöllistettyjä tilauskirjojen pullistellessa.

– Meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin olla kilpailutuksessa mukana, toteaa Granqvist.

Finferriesin toimitusjohtajan Mats Rosinin mukaan ei pidä paikkaansa, etteikö Finferries ostaisi Suomesta.

Uudenkaupungin Työveneeltä Finferries tilasi vuonna 2014 valmistuneen yhteysalus Otavan, jolla on myös öljyntorjuntalaitteisto. Rauman telakalta Finferries tilasi 2012 valmistuneen Stellan.

Rosinin mukaan Finferries ei voinut suostua siihen, että eri tarjoajat olisivat itse suunnitelleet lautan.

– Meidän sopimus ahvenanmaalaisten kanssa on hyvin tiukka, sanoo Rosin.

Finferries voitti Ahvenanmaan Föglön reitin julkisen kilpailutuksen äärimmäisen niukasti, vain 0,8 prosentin hintaerolla norjalais–kiinalaiseen yhtiöön. Lautan hinnassa ei siis Rosinin mukaan ole pelivaraa.

– Toimimme suomalaisen työelämän periaatteita noudattaen, muistuttaa Rosin johtamastaan valtionyhtiöstä.

Uudenkaupungin Työveneen urakoitsijat käyttävät sekä suomalaista että EU-maista tulevaa työvoimaa.

– Tällä hetkellä meillä on pelkästään suomalaisia työntekijöitä, sanoo Granqvist.

Uudenkaupungin Työveneen Granqvist toivoo, että Finferries kilpailuttaisi hankintansa julkisesti, kuten lauttareititkin kilpailutetaan.

Tällöin hankintaa voisi pisteyttää muutenkin kuin hinnan perusteella, jolloin laadulla voisi pärjätä kilpailussa halvempia maita vastaan.

Toisaalta Finferries on osakeyhtiö, joka voi tehdä kalustokilpailutuksensa sisäisesti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lauttareittien kilpailutukset ovat julkisia, mutta niihin Uudenkaupungin Työveneen kaltaisilla telakoilla ei ole mahdollista osallistua, koska reitit kilpailutetaan vain muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Riski olisi liian suuri.

Rauma Marine Constructions (RMC) osallistui Finferriesin edellisen hybridilautan kilpailutukseen. Nyt yhtiö ei kuitenkaan lähtenyt mukaan kilpailuun.

Syynä on RMC:n toimitusjohtajan Jyrki Heinimaan mukaan se, että yhtiö keskittyi tänä vuonna suurhankkeisiinsa Tallink Siljan, Kvarken Linkin ja puolustusvoimien Laivue 2020:n kanssa.

– Lähdemme yleensä kilpailutuksissa siitä, että hanke toteutetaan meidän konseptilla, hän sanoo yleisesti.

– Telakan kannalta on tärkeä katsoa, mitkä asiakasprojektit ovat heidän kannaltaan parhaita.

Heinimaa pitää kuitenkin suomalaistelakoita kilpailukykyisinä, mutta muistuttaa vaikeuksista silloin, jos painotetaan vain hintalappua eikä laatua ja suunnitteluosaamista.


Tausta

Finferriesin uusi lautta valmistuu Ahvenanmaalle

Finferries tilasi sähkökäyttöisen hybridilautan Ahvenanmaan liikenteeseen. Varmistuksena ovat dieselgeneraattorit.

Lautta on 100 metriä pitkä, 17 metriä leveä ja kuljettaa 90 autoa.

Föglön reitin kilpailutti Ahvenanmaan maakuntahallitus. Finferries voitti kilpailutuksen. Lauttaa liikennöi ahvenanmaalainen Ansgar. Liikennöinti alkaa 1. huhtikuuta 2022.

Finferries kilpailutti lautan rakentavan telakan. Lautan vaatimukset tulivat Ahvenanmaalta.

Finferries lähetti kilpailutusta varten tarjouspyynnöt 23 telakalle, joista kuusi oli Suomessa.

Uudenkaupungin Työvene vastasi tarjouspyyntöön ainoana suomalaisena telakkana. Finferriesin mukaan sen tarjous oli reilun kolmanneksen tarjouskilpailun voittanutta puolalaista Crist-telakkaa korkeampi.

Sama puolalaistelakka toimitti Finferriesille myös edellisen hybridilautan Elektran, joka liikennöi Paraisten ja Nauvon välillä.

Finferries on valtion kokonaan omistama yhtiö, joka vastaa autolauttojen liikennöinnistä Suomessa.

Marraskuussa Finferries kirjoitti sopimuksen Ely-keskuksen kanssa 40 maantielauttareitistä Suomessa. Reiteillä liikennöi lauttoja ja losseja. Sopimusten pituudet ovat 6–10 vuotta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vastaa
Ari Hyvönen
Missä järki?
Hankintahan on melkein valtiollinen joten miksi siihen edes kysyttiin ulkomaisia toimijoita? Ai niin, tärkeintähän on, että aina ulkomainen asetetaan kotimaisen edelle, on sitten kyse lautpoista tai asukkaista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Missä järki?
Kuten jo pitkään, tietyn rajan ylittävät hankinnat on EU:n lakien mukaan kilpailutettava EU:n laajuisesti. Kotimainen voi voittaa vain samoin perustein kuin ulkomainen.

Monet maat tosin laativat kilpailutuksen siten, että oman maan yritykset pärjäävät muita paremmin asetetuissa kriteereissä... Meillä Finnferries siis teki kilpailutuksen, jossa ratkaisi työnteon hinta, jossa suomalaiset eivät voi pärjätä eräille EU-maille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
VM1961
Tehoton ja kallis työvoima
Tästähän on tälläkin hetkellä kysymys työehtosopimusneuvotteluissa: suomalaisen työn hinta / tehokkuus ei ole kilpailukykyinen. Ja koska näin on, niin työt ja rahat siirtyvät ulkomaille. Punavihreät ovat päässeet tavoitteeseensa - kaikki tulevat riippuvaisiksi poliitikkojen rahanjaosta. Valtion tuet yrityksille (ml. ylihintaiset ostot suomalaisilta yrityksiltä) tms. vain pahentavat tilannetta, koska silloin hoidetaan oiretta eikä varsinaista ongelman aiheuttajaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Tehoton ja kallis työvoima
Suomalaisen työn hintaa voidaan toki kaikin mokomin laskea - kunhan samalla lasketaan yleistä hintatasoa, julkisen palvelun maksuja ja veroja. Niin ostovoima säilyy edes EU:n keskinkertaisten luokassa eikä tiputa ihan pohjille. Ikävä vain, että yleistä hintatason laskua ei oikein voi toteuttaa nykykeinoin mitenkään. Asia ei ole hallituksen päätettävissä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Manikala
Vast: Tehoton ja kallis työvoima
Osa porukasta itkee ja vollottaa kikyn takia. Ehkä meillä on pitäisi olla isompi kiky?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Julle
Paksukalloisten valtakunta
Työveneen toimitusjohtaja Juha Granqvist! Lainaten!!
" Finferries suunnittelee lautan tarkasti ja määrittää laitteet. Emme voi vaikuttaa toteutukseen. Kilpailutukseen jää vain työn tekeminen ja telakan kate. Ei tällaisessa kilpailussa voi suomalainen pärjätä".
Me suomalaiset olemme sitten paksukalloista porukkaa, aivan itse tuhoamme hyvinvointivaltion.
Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn on tuhonnut liian suuret palkat yhdessä himoverotuksen kanssa. Ainoa lääke miten tämä älyvapaa tilanne korjaantuu on, että palkkoja pudotetaan suuruusluokkaa 10%, arvonlisävero lasketaan takaisin 20%, kuten on esim. Saksassa ja Virossa. Pienten yritysten yhteisöverotuksesta luovutaan. (Viron veromalli) Palkkojen lasku ja verotuksen keventäminen näkyy yhteiskunnassa niin, että palvelut ja Suomessa tehdyt tuotteet halpenee. Tällä pienellä muutoksella olemme taas kilpailukykyinen kansakunta ja työtätekevän ostovoima paranee kun pienemällä rahalla saa enemmän hyödykkeitä. Toki tämä toimii jo, fiksu Suomessa palkkaa nauttiva kuluttaa palkkarahansa Suomenlahden eteläpuolen valtioissa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ado Atero
Vast: Paksukalloisten valtakunta
- "Me suomalaiset olemme sitten paksukalloista porukkaa, aivan itse tuhoamme hyvinvointivaltion."

- "Ainoa lääke miten tämä älyvapaa tilanne korjaantuu on, että palkkoja pudotetaan suuruusluokkaa 10%..."

- "Toki tämä toimii jo, fiksu Suomessa palkkaa nauttiva kuluttaa palkkarahansa Suomenlahden eteläpuolen valtioissa."

Ensin olet olevinasi huolissasi hyvinvointivaltiosta ja kuulutat tulotason pienentämistä, mutta heti perään kehut niitä, jotka vievät euronsa naapurimaahan. Ei kovin johdonmukaista.

Hyvinvointivaltio ei pelastu veronalennuksilla. Jos verotusta lasketaan, yhteiskunnan palvelut joko kallistuvat, tai ne siirtyvät yksityisille. Viimeaikaisten tapahtumien valossa ei kannata toivoa, että palveluiden hinta-laatusuhde ainakaan paranisi yksityistämisen myötä. Kyse olisi siis hölmöläisten peitonjatkamisesta. Jos Suomi tienaa tulevaisuudessa nykyistä vähemmän, hyvinvoinnin taso laskee väistämättä (rahasta riippuvilta osin).

Nämä ongelmat ovat maailmanlaajuisia, eikä tarvittaviin toimiin tunnu löytyvän poliittista tahtoa ja yhteistyökykyä. Suurin ongelma on Kiina, jonka vientikauppa on polkumyyntiä kiinalaisten työntekijöiden, Kiinan ympäristön ja kehittyneiden teollisuusmaiden asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella. Jos markkinahäirikkö Kiinaa ei aseteta ruotuun, tulee kehittyneiden teollisuusmaiden kansalaisten taloudellinen hyvinvointi jatkamaan laskuaan. Jo se auttaisi, että näiden maiden kuluttajat heräisivät laajasti suosimaan ei-kiinalaisia tuotteita. Pystymme siis jo tavaravalinnoillamme tukemaan hyvinvointivaltiota. Kehittyneiden maiden yhteiset valtiolliset toimet olisivat toki tehokkaampia. Se vaatisi kajoamista kansainvälisen kaupan rakenteisiin, mutta tahdosta sekin vain on kiinni.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.