Talous

Näin Venäjä ostaa Afrikkaa puolelleen ydintekniikalla – Egyptiin rakennetaan neljä Hanhikiven sisarvoimalaa

Rosatomin kelluva voimala Akademik Lomonosov sopii yhtiön mukaan erinomaisesti monille seuduille Afrikkaan, joissa sähkönsiirto ja muu infrastruktuuri on niukkaa.
Rosatomin kelluva voimala Akademik Lomonosov sopii yhtiön mukaan erinomaisesti monille seuduille Afrikkaan, joissa sähkönsiirto ja muu infrastruktuuri on niukkaa.

Ydinvoimasta ja muusta ydintekniikasta näyttää tulevan Venäjän ulkopoliittinen kärki Afrikassa.

Jos Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimala tuntuu isolta hankkeelta, niin Venäjän valtionyhtiö Rosatomille se on vain yksi monista. Afrikassa yhtiö on aloittamassa ensi vuonna useamman samantyyppisen voimalan rakentamista yhteen paikkaan kunnianhimoisella aikataululla.

Egyptin El Dabaa -ydinvoimalaan luvataan pystyttää neljä reaktoria noin kymmenessä vuodessa. Reaktorityyppi on VVER-1200 3+, eli sama kuin Hanhikivelle voimalaa valmistelevalla Fennovoimalla.

Kompleksin toimittava Rosatom avustaa myös voimaloiden operoinnissa ja huolloissa kymmenen vuoden ajan sekä toimittaa polttoainetta koko käyttöiän ajan eli ainakin 60 vuotta. Egyptille koulutetaan lisäksi 2 000 ammattilaista Venäjällä.

Jättihanke on vasta Venäjän päänavaus Afrikassa, jossa sadat miljoonat ihmiset elävät edelleen ilman sähköä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Elintasotavoite edellyttää lisää sähköä

Neljä Hanhikiven sisarlaitosta tarkoittaa 4,8 gigawattia sähkötehoa, mikä kattaa arvioiden mukaan peräti puolet Egyptin tulevasta energiantarpeesta. Kokonaisuus maksaa lähes 30 miljardia dollaria.

Ydinsähkön sanotaan synnyttävän peräti 50 000 uutta työpaikkaa.

– Väestö kasvaa, maa teollistuu ja kaupungistuu. Hallitus pyrkii parantamaan egyptiläisten elämänlaatua. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä ydinohjelmamme kehittämisessä, perustelee Egyptin ydinvoimaviranomaisen johtaja Amged El-Wakeel

Egypti ei ole tilanteensa kanssa yksin. Vaikka Afrikassa panostetaan mittavasti myös fossiiliseen ja uusiutuvaan energiaan, haetaan monessa maassa isoja loikkia erityisesti ydinvoimasta.

– Haluamme olla kehittynyt maa vuonna 2035 ja saavuttaa korkean elintason vuonna 2050. En ymmärrä, miten voimme välttyä ydinenergian käyttämiseltä, sanoo Ruandan infrastruktuuriministeri Claver Gatete.

Tähän rakoon Venäjä panostaa nyt paljon.

Ydinala avaa pääsyn esimerkiksi kaivosalalle

Venäjä järjesti viime viikolla Sotshissa jättimäisen Venäjä-Afrikka-talousfoorumin ja huippukokouksen. Foorumia pystyi seuraamaan suorana lähetyksenä tai tallenteina verkon kautta.

Putin sanoo Afrikkaa yhdeksi maan ulkopolitiikan prioriteetiksi. Neuvostoliiton ja Afrikan maiden välinen yhteistyö oli tiivistä kylmän sodan aikana, ja Venäjä tavoittelee suhteiden uudelleenlämmitystä laajalla rintamalla.

Ydinala on Venäjän Afrikka-suunnitelmissa monella tapaa avainasemassa. Yhteistyötä on ollut jossakin muodossa jo vuosikymmeniä. Venäjä on toimittanut esimerkiksi Etelä-Afrikkaan rikastettua uraania jo 1990-luvulta saakka.

– Viime vuosina pitkäaikainen työ on saanut uutta puhtia, sanoi Rosatomin pääjohtaja Aleksei Likhachev talousfoorumissa.

Energian roolia korosti myös presidentti Vladimir Putin huippukokouksen päätteeksi pitämässään puheessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hänen mukaansa mukaan Venäjän Afrikan-kauppa kasvoi viime vuonna peräti 17 prosenttia ja ylitti jo 20 miljardin dollarin rajan. Odotukset ovat vähintään kaksinkertaisia.

Ydinvoimahankkeilla luvut nousevat korkeiksi monia muita hankkeita nopeammin.

Lisäksi ala avaa Venäjälle pääsyn energiateollisuuden lisäksi monille muille taloudellisesti ja strategisesti merkittäville alueille. Ydinvoimasta halutaan tehoa esimerkiksi kaivosteollisuuteen teräksestä aina timanttien louhintaan ja harvinaisiin, akku- ja elektroniikkateollisuuden kaipaamiin metalleihin.

Ydinkerhoa laajennetaan aktiivisesti

Rosatomin kansainvälisestä liiketoiminnasta vastaava apulaisjohtaja Kirill Komarov sanoo, että jyrkän taloudellisen kasvun kynnyksellä oleva Afrikka on jo nyt yksi yhtiön tärkeimmistä vientialueista.

– Afrikan valtiot ovat tietoisia hyödyistä, joita saa kuulumisesta ydinkerhoon, Komarov väittää foorumia pohjustaneessa kirjoituksessaan.

Egyptin lisäksi neljää ydinvoimalaa koskeva sopimus on solmittu Nigerian kanssa, ja jonkinasteisia ydinalan yhteistyösopimuksia on paljon.

– Toimimme aktiivisesti esimerkiksi Ghanassa, Sambiassa, Keniassa, Nigeriassa, Kongossa, Ruandassa, Tansaniassa, Ugandassa, Egyptissä, Algeriassa ja Sudanissa, Komorov listasi lokakuun puolivälissä.

Lista on sittemmin vielä pidentynyt, sillä tuoreimmat sopimukset allekirjoitettiin viime viikon huippukokouksessa. Komarovin mukaan yhteistyötä on nyt jo 20 maassa.

Velat anteeksi, sitten ydinsopimus

Ydinalan Afrikan-valloitus ei rajoitu vain sähköntuotantoon.

– Ydinenergia ei koskaan tule yksin, Komarov huomauttaa.

Venäjä näyttää mielellään tarjoavansa lähestymistapaa, jossa liikkeelle lähdetään monimuotoisesta ydinteknologian keskuksesta.

Tutkimusreaktorin ohella kompleksiin tulevat toiminnot säteilyn lääketieteelliseen käyttöön sekä elintarvikkeiden säteilysterilointiin. Esimerkiksi Sambiassa kyseessä on ensimmäinen sairaala, jossa voidaan antaa isotooppihoitoa syöpään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Keskus on rakenteilla muun muassa Sambiaan, ja viime viikolla allekirjoitettiin sopimukset vastaavasta yhteistyöstä Ruandassa ja Etiopiassa. Venäjä pohjusti Etiopia-sopimusta mitätöimällä maan 160 miljoonan dollarin velat.

– Tällainen keskus on usein ensimmäinen vaihe matkalla "isoon ydinliigaan", Komarov sanoo.

"Kelluva voimala on ideaaliratkaisu"

Venäjän valtionyhtiö kehuu olevansa ainoa yhtiö maailmassa, joka voi toimittaa kehittyville valtioille tukea koko ydinalalle.

Afrikassa toimii esimerkiksi Rosatomin Kanadasta ostama uraaniyhtiö Uranium One. Se suunnittelee uraanikaivostoimintaa muun muassa Namibian ja Tansanian valtiollisten kaivosyhtiöiden kanssa.

– Meillä on kaikki tarvittava, joka auttaa (maita) tekemään teknisen ja taloudellisen loikan, Komarov kehuu.

Liikkeelle lähdetään usein nollasta.

Erityisesti puutteellinen sähkönjakeluverkko asettaa monissa maissa rajoituksia täysikokoisille ydinvoimaloille. Vaikka Venäjä tarjoaa kaupallista apuaan myös infrastruktuurin rakentamiseen, on tie pitkä ja hidas.

Tässä kuvaan astuu pilottilaitos Akademik Lomonosov.

Se on kelluva, ydinjäänmurtajien reaktorityyppiin perustuva ydinvoimala. Pietarissa ja Murmanskissa rakennettu laitos hinattiin syksyllä Koillis-Venäjän eristyneeseen kaivoskaupunki Pevekiin.

Laitostyypillä tähdätään kuitenkin erityisesti vientiin, ja siksi sitä esiteltiin poikkeuksellisen aktiivisesti ulkomaiselle medialle.

– Kelluva ydinvoimala on ideaaliratkaisu eristyneille alueille. Sellaisia on myös Afrikan mantereella, Komarov huomauttaa.

Stipendillä ydinkoulutukseen Venäjälle

Fyysisen rakentamisen ohella Afrikassa tarvitaan insinöörejä ja ydinfyysikoita, operaattoreita, säteilyviranomaisia ja koko ydinalaan liittyvä lainsäädäntö.

Venäjä myy tietotaitoa siihenkin.

– Olemme auttaneet joka kolmatta Afrikan maata luomaan alan sääntelyn, osassa luvitusjärjestelmään asti, Likhachev sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koulutusvienti toteutuu sekä paikan päällä että Venäjällä, jossa valtio on myöntänyt viiden vuoden ajan stipendejä ulkomailta tuleville ydintekniikan opiskelijoille.

Rosatomin mukaan sen pyynnöstä iso osa stipendeistä jyvitetään nyt suoraan afrikkalaisopiskelijoille. Yhtiö laskee, että heitä on Venäjällä tälläkin hetkellä satoja.

Kiina on jäänyt kakkoseksi

Venäjä vie Afrikkaan myös rahaa.

Esimerkiksi El Dabaa -voimala rahoitetaan Venäjän Egyptille myöntämällä, 85 prosenttia hankkeesta kattavalla lainalla. Sen takaisinmaksuaika on pari vuosikymmentä.

Ydinala onkin paitsi vientibisnestä, myös osa suurvaltapolitiikkaa. Venäjä hamuaa lisää vaikutusvaltaa Afrikassa, ja rahoitusjärjestelyt sekä riippuvuus venäläistekniikasta ja polttoainetoimituksista lisäävät mahdollisuuksia siihen.

Väitteet ovat tosin tuttuja Suomessakin.

Fennovoimassa Rosatom on vähemmistöosakas, mutta Afrikassa yhtiö voi jäädä myös operoimaan voimaloita enemmistöosakkaana. Näin on jo tehty esimerkiksi Euroopan puolella Turkissa.

"Voisimme tehdä kuin Eurooppa"

Afrikan maille kyse on sen sijaan perustavaa laatua olevista kysymyksistä, muistuttaa Sambian ydinvoimayhtiö Zamatomin johtaja Roland Msiska,

– Meillä oli hyvin vakava kuivuus kahtena peräkkäisenä vuonna. Ensin se laski talouskasvumme seitsemästä kolmeen ja sitten kolmesta puoleen prosenttiin.

Syynä oli maan riippuvuus vesivoimasta. Energiapalettia oli pakko laajentaa, ja Msiskan mukaan ydinvoimaan päädyttiin muun muassa ilmastosyistä.

– Voisimme myös tehdä kuin Eurooppa: käyttää hiiltämme ja lämmittää planeettaa päästäksemme samalle elintasolle.

Msiska sanoo, että ydinvoiman avulla Sambia pääsee vihdoin kiinni esimerkiksi robotiikkaan, digitaalisuuteen ja tekoälyyn. Ydintekniikasta toivotaan silti apua perinteisempiinkin pulmiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tuotamme paljon mangoja, mutta liian korkean kuitupitoisuuden vuoksi emme saa myytyä niitä ulkomaille. Ydintekniikalla kuitupitoisuutta saadaan laskettua.

Lähteet: summitafrica.ru, roscongress.org (käytetty venäjä-englanti -simultaanitulkkausta), kremlin.ru, dw.com, The Guardian, Egypt Today, rosatom.ru


Tiesitkö?

Ydintekniikalla voi tuhota tsetsekärpäsiä ja tuottaa juomavettä

Ydintekniikkaa käyttöön ottavissa Afrikan maissa on luonnollisesti läsnä myös kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA.

Afrikassa ei ole kyse vain energiasta ja talouskasvusta. Joka viides afrikkalainen on aliravittu ja 40 prosenttia Saharan eteläpuolisista alueista on vailla vakaata vesihuoltoa.

Rosatomin tytäryhtiö Rosatom Infrastructure Solutions kauppaa kuivuudesta kärsivään maanosaan muun muassa suolanpoistolaitoksia. Nekin yhdistetään mieluiten ydinvoimalaan, jonka tuottamalla lämmöllä merivedestä voidaan tehdä juoma- ja kasteluvettä.

Afrikka menettää joka vuosi ruokaa neljän miljardin dollarin arvosta. Ionisoiva säteily voi auttaa vähentämään hävikkiä.

Myös tsetsekärpästen kimppuun käydään ydintekniikalla. Laji levittää unitautia ihmisiin ja erittäin pahana maatalouden kehittymisen esteenä pidettyä naganatautia tuotantoeläimiin. IAEA:lla on muun muassa Etiopiassa hanke, jossa sterilisoidaan koirashyönteisiä säteilyn avulla. Tämä pienentää tsetsekärpäskantoja roimasti.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Ydinvoimalla edistystä ja ilmast onmuutoksen torjuntaa
Kuullostaa liian hyvältä paketilta, varsinkin kun toimijana on Venäjä. Kyseessä on puhdas siirtomaahanke. Ydinvoiman avulla on helpompi ryöstää alusmaan rikkaudet ja saattaa se ikuiseen velkavankeuteen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: Ydinvoimalla edistystä ja ilmast onmuutoksen torjuntaa
Ydinvoima tarjoaa todella taloudellista ja teknistä edistystä ja auttaa yhteiskuntaa kehittymään kestävästi. Kehittynyt yhteiskunta kykenee myös sivuuttamaan kaikenkarvaisten Mankaloiden ja kumppanien jarrutuspropagandan. Afrikan tarjoamat mahdollisuudet yhteistyö- ja kauppakumppanina ovat aivan rajattomat, eurooppalaisten ei kannattaisi niitä väheksyä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Esko
Syntyvyys vähenee
Halpa energia mahdollistaa elintason noston. Se johtaa kuten on nähty syntyvyyden vähenemiseen. Saadaanko vihdoinkin saataisiin Afrikan väkiluku kestävän kehityksen tielle? Tähänastiset toimenpiteet ovat aiheuttaneet siellä päinvastaista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
AdoAtero
Vast: Syntyvyys vähenee
"Halpa energia mahdollistaa elintason noston. Se johtaa kuten on nähty syntyvyyden vähenemiseen."

Maailman halvinta sähköä on tarjolla sellaisissa maissa kuin Burma, Sambia, Kazakstan ja Azerbaidžan. Kalleimman sähkön maita taas ovat muun muassa Saksa, Tanska, Belgia ja Japani. Sähkön hinnan ja elintason korrelaatio näyttää olevan aika päinvastainen kuin esität. Syntyvyyskin on alhaista kalliin sähkön, ei halvan sähkön maissa.

Ydinvoima ei yleisesti ottaen myöskään ole halpaa, ja on kyseenalaista, onko halvemmalla rakennettu venäläinen ydinvoimakaan sitä, varsinkaan siinä vaiheessa tulevaisuudessa, kun Afrikkaan esitetyt hankkeet realisoituisivat toimiviksi voimaloiksi infrastruktuureineen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan koko Afrikan (ja muun maailman) sähköntarve voidaan tuottaa muita vaihtoehtoja edullisemmin uusiutuvalla energialla:

http://energywatchgroup.org/wp-content/uploads/EWG_LUT_100RE_All_Sectors_Global_Report_2019.pdf

Kansainvälinen energiajärjestö IEA, joka perinteisesti on nähnyt ydinvoimalla merkittävän aseman maailman sähköntuotannon tulevaisuudessa, näyttää sekin menettäneen uskonsa ydinvoiman mahdollisuuksiin. Järjestö arvioi maailman uusiutuvan energian kapasiteetin, lähinnä tuuli- ja aurinkovoiman, moninkertaistuvan nykyisestä parin seuraavan vuosikymmenen aikana, ja ydinvoiman määrän seisahtuvan suunnilleen nykyiselleen:

https://energypost.eu/wp-content/uploads/2018/12/EEpic3.png

(kuvan lähde: IEA:n julkaisu World Energy Outlook 2018)
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Syntyvyys vähenee
” Maailman halvinta sähköä on tarjolla sellaisissa maissa kuin Burma, Sambia, Kazakstan ja Azerbaidžan.”
Halpa sähkö, jota on paljon tarjolla, mahdollistaa elintason nousun. Kun elintaso on noussut, se heijastuu kaikkiin hintoihin myös sähköön. Palkka ym. kustannukset sekä verottajan innokkuus vaikuttavat kovasti asiaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
AdoAtero
Ei Afrikan maiden etu
On mukava nähdä Turun Sanomissa ydinvoimajuttu, jossa kurkistetaan julkisivun taakse.

Etelä-Afrikan nykyinen hallinto peruutti äskettäin syrjäytetyn ja korruptiotutkinnassa olevan Jacom Zuman neuvotteleman kalliin ydinvoimasopimuksen Venäjän kanssa valtion edun vastaisena. Monessa Afrikan maassa yleinen etu ei ole keskiössä, kun johtava eliitti tekee sopimuksia vieraiden hallitusten ja suuryritysten kanssa. Korruptio on enemmän sääntö kuin poikkeus. Venäjälle se ei tässä tapauksessa ole ongelma, vaan päin vastoin toivottava asia, sillä se mahdollistaa vastaanottajamaille epäedullisten hankkeiden läpimenon. Ostajamaan eliitti saa voitelurahaa, tai vaikkapa sotilaallista tukea vastustajiaan vastaan, ja Venäjä rahaa tai raaka-aineita, pitkäaikaista vaikutusvaltaa, ja mahdollisesti muita etuja (mihin asioihin nimimerkki Mankala jo kommentissaan viittasikin).

Afrikkaan on mukava rakentaa ydinvoimaloita, koska siellä ei juurikaan ole ydinvoima-alan osaamista. Voimalat voi rakentaa heikommin turvastandardein, ja siten halvemmalla. Mahdollisiin laitosten turvallisuutta koskeviin kysymyksiinkin on helppo vastata, jos kysyjällä ei ole tarvittavaa asiantuntemusta. Jos joku intoutuu kyselemään yksityiskohtia, hänelle voi lähettää ihmeteltäväksi 8000 sivua joitain teknisiä dokumentteja, joita hän ei ymmärrä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.