Talous

Ovatko suomalaiset ylioptimistisia – Lännen Median kysely paljastaa, että vain harva hermoilee omista veloistaan

Natalia Kopkina

Helsinki

Kotitalouksien velkaantuminen nousi tällä viikolla tikun nokkaan, kun valtiovarainministeriön työryhmä esitti rajoituksia kotitalouksien velan ottoon. Työryhmä haluaa, että lainojen myöntämisessä otettaisiin käyttöön enimmäisvelkasuhde. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa.

Kotitalouksien omasta mielestä velkaongelma ei ole räjähtänyt käsiin. Vain kahdella prosentilla kotitalouksista on omasta mielestään aivan liian paljon velkaa, hieman liian paljon velkaa on kuudella prosentilla kotitalouksista. Kyselyn velkaantumisesta teki Lännen Medialle Taloustutkimus.

– Suurella osalla ihmisiä velkaantuminen on hallinnassa. Muutama prosentti merkitsee kuitenkin sitä, että on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka tuskailevat velkojen kanssa. Kokonaan velattomia on myös suuri osa, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On muitakin kuin korkoriskejä

Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan on tyypillistä, että ihmiset ovat luottavaisia oman taloutensa suhteen.

– Olisin kovin huolestunut, jos kovin suuri osuus kotitalouksista olisi sitä mieltä, että velkaa on aivan liian paljon. Se tarkoittaisi sitä, että luoton myöntöprosesseissa on epäonnistuttu. Luottoa ei pitäisi myöntää, jos henkilö ei siitä suoriudu.

Kärkkäinen arvioi, että ihmisillä voi olla myös ylioptimistisia käsityksiä omasta velkaantumisestaan. Koko ajan tiedetään, että on ongelmatalouksia eli kotitalouksia, joilla on aidosti ongelmia velkojen kanssa.

Suomalaisten kotitalouksien veloista suurin osa on asuntolainoja. Erityistä huolta ovat viime vuosina herättäneet kovassa kasvussa olevat taloyhtiölainat. Valtiovarainministeriön työryhmä esittää, että kotitalouden osuus taloyhtiölainasta otettaisiin myös huomioon, kun enimmäisluoton määrää arvioidaan.

Kärkkäisen mielestä asuntovelallisten osalta puhutaan korkoriskistä ja siihen suojautumisesta, mutta ei riittävästi muista riskeistä.

– Kuinka moni näkee realistisesti riskejä, joita omaan velkaan liittyy?

Korkoriskin lisäksi muita merkittäviä riskejä ovat esimerkiksi työttömyys, vakava sairastuminen, läheisen kuolema ja avioero. Ne ovat riskejä, jotka vaikuttavat moneen asiaan, mutta kukaan ei niitä mielellään ajattele.

Maanviljelijät huolissaan veloistaan

Maanviljelijät ovat selvästi muita ammattiryhmiä enemmän huolissaan velkaantumisestaan. Kyselyyn vastanneista maanviljelijöistä 20 prosenttia oli sitä mieltä, että heillä on aivan liikaa velkaa.

Kärkkäinen muistuttaa, että maanviljelijöiden osuus vastaajista oli pieni, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata tehdä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Maanviljelijät ovat yrittäjiä, jotka tekevät isojakin investointeja. Heillä ei ole pelkästään kotitalouden omaa lainaa, vaan myös maanviljelyn yrittäjyyteen liittyvää lainaa. Puhutaan enemmän maatalousyrittäjistä kuin kotitalouksista, jotka joutuneet ottamaan paljon enemmän lainaa nimenomaan maanviljelyä varten kuin omaa taloutta varten, Kärkkäinen sanoo.

Vähiten velkaa ammattiryhmittäin on eläkeläisillä ja työttömillä.

– On terve tilanne, että eläkeläisillä on velkaa vähiten. Suomalaiset on tunnollisia velkojen maksajia. Eläkeiän lähestyessä velat halutaan pois, Rahkonen muistuttaa.

Ikäryhmittäin velat kasaantuvat 25 - 34 -vuotiaille ja 35 - 49-vuotiaille.

Lisää velkaa voisivat omasta mielestään ottaa johtavassa asemassa olevat, ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät eli ne ammattiryhmät, joilla on myös velkojen takaisinmaksukykyä.

Kd:n äänestäjillä vähiten velkaa

Kristillisdemokraatteja äänestävien joukossa on eniten niitä, joilla ei ole velkaa lainkaan. Peräti 55 prosenttia kd:n äänestäjistä sanoo, että heillä ei ole velkaa.

Lisää velkaa voisivat ottaa kokoomusta ja vihreitä äänestävät. Sosiaalidemokraatteja äänestävistä lähes puolet on sitä mieltä, että heillä on velkaa sopivasti. Perussuomalaisia äänestävistä 38 prosenttia vastaa, että velkaa on sopivasta ja saman verran kertoo, että velkaa ei ole lainkaan.


Näin kysely tehtiin

Taloustutkimus haastatteli Lännen Median toimeksiannosta 1004:ää henkilöä 23.9.–1.10.2019.

Kysely tehtiin puhelinhaastatteluina. Väestörekisteristä tehty satunnaisotos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet).

Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.