Pienpanimot ottavat askelia ulkomaille

Aasian avarille markkinoille on saatu avauksia. Vientivirityksiä on moneen suuntaan, mutta jokainen kasvu- ja investointiaskel on puntaroitava tarkkaan.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas tuottaa tänä vuonna vähän yli kymmenen miljoonaa olutlitraa, joista noin viisi prosenttia menee vientiin. Suurin osa vientioluesta matkaa Ruotsiin. Kuvassa panimomestari Ville Vilen.
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas tuottaa tänä vuonna vähän yli kymmenen miljoonaa olutlitraa, joista noin viisi prosenttia menee vientiin. Suurin osa vientioluesta matkaa Ruotsiin. Kuvassa panimomestari Ville Vilen.

Hannu Mustonen

Suomalaiset pienpanimot ottavat askelia ulkomaiden olutmarkkinoille. Kovia haasteita piisaa kuin kyntökoettelemuksia kivisessä ohrapellossa, mutta samalla myös makeita mahdollisuuksia ja yllättäviä äimänkäkikokemuksia.

Suomen suurin pienpanimo, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas koitteli kepillä ruotsalaista jäätä, kun se osallistui Systembolagetin Euroopan laajuiseen lager-oluiden hakuun.

– Niillä on tosi karu systeemi. Niillä on vain muutama henkilö, jotka maistavat täysin sokkona kaikki oluet. Me oltiin ihan äimänkäkenä, kun voitettiin eurooppalaiset kilpailijat. Se oli meiltä ihan kokeilu, toimitusjohtaja Rami Aarikka kertoo.

Kukko Helles pääsi Systembolagetin myymälöihin vuosi sitten.

– Siitä tuli melkein heti Ruotsin myydyin pienpanimo-olut. Se myy edelleen hyvin.

Laitila tuottaa tänä vuonna vähän yli kymmenen miljoonaa olutlitraa, joista noin viisi prosenttia menee vientiin. Suurin osa vientioluesta matkaa Ruotsiin, mutta Laitilan tavaraa löytyy myös Venäjällä toimivista Prismoista. Keski-Eurooppaankin on virityksiä pienten kokeilujen jatkoksi.

– Meillä on Saksassa maahantuoja, joka aloitti työn viime viikolla. Sitten meillä on hollantilainen tukkuri, joka toimii Hollannissa, Belgiassa ja Englannissa. Se on antanut ensimmäisen tilauksen. Katsotaan, miten se homma toimii.

Laitilan vientiponnistelujen pääpaino on kuitenkin Aasiassa, minne yhtiö pyrkii kiinaa osaavan vientijohtajan johdolla.

– Se on iso markkina, johon uskomme vahvasti. Jonkun verran on jo vientiä Hongkongiin ja Kiinaan, mutta merkittävimmät neuvottelut ovat vielä kesken.

Aarikan mukaan Aasia tulee perässä pienpanimobuumissa, mutta kiinnostus on vahvassa kasvussa. Esimerkiksi gluteenittomat oluet kiinnostavat kovasti.

Aarikka ei odota Aasiasta pikavoittoja. Yhtiö on varautunut siihen, että hyvän yhteistyökumppanin löytämiseen menee kevyesti kolme vuotta.

– Meillä on mennyt nyt kaksi.

Vienti vaatii muutakin kuin maukasta ja laadukasta tuotetta, sillä maiden markkinat pursuavat erilaisia oluita.

– Kiinnostuksen saa herätettyä suomalaisuudella, pohjoismaisuudella, puhtaudella ja ympäristöarvoilla, mutta sen jälkeen se on raakaa peliä. Se vaatii aikaa ja rahaa, että on muulla markkinalla merkittävä peluri.

Yhtenä tekijänä Aarikka nostaa esiin selkeän brändäyksen. Hän pitää esimerkiksi Kukko-oluiden pelkistettyä pakkausta kilpailuvalttina, kun oluet kilpailevat kuluttajien huomiosta.

– Kaikki pakkaukset yrittävät ylittää toisensa, mutta me mennään samalla muuttumattomalla paketilla ja nimellä joka markkinassa. Kyllä se on toiminut.

Kaukaisen Suomen vientioluelle kertyy väkisinkin hintaa nostattavia kuljetuskustannuksia, vaikka logistiikan eteen tehdään töitä.

– Jos toimitat yhden erän silloin ja toisen tällöin, niin siitä ei tule mitään muuta kuin valtavasti kuluja ja se tekee ison eron paikallisiin tuotteisiin. Kyllä toiminnan pitää olla systemaattista ja pitää pystyä tiettyyn pohjavolyymin, jotta siinä on joku järki.

Samalla kannattaa puntaroida eri maiden alkoholiverotusta ja verotuksen pienpanimoalennuksia, sillä niissä ja niiden tuottamissa hyödyissä on eroja.

Pienpanimot voivat hakea vientimahdollisuuksia myös muilla juomilla, kuten Laitila tekee kiinalaisia kiinnostavilla Skumppa- ja Oiva-siiderillä.

– Siinä on pienpanimoilla iso mahdollisuus, kun varsinkin Aasiassa halutaan paljon pohjoismaisia marjoja ja aitoja makuja. Me on toimitettu nyt 4–5 konttia eli se on myös lähtökuopissa, mutta ihan hyvässä mallissa.

Suomen valtiolta Aarikka ei osaa toivoa erityisiä vienninedistämistoimia nykyistä enempää, mutta toki kotimaan alkoholipolitiikka saisi olla maltillista ja selkeää, jotta sinivalkoisen markkinan varassa elävät pienpanimot voisivat kasvaa siihen pisteeseen, että niillä olisi resursseja myös vientiponnisteluihin.

Esimerkiksi verotuksen pienpanimoalennukseen liittyvää panimojen yhteistyön rajoittamista saisi selkeyttää ja höllentää.

Business Finlandin Food from Finland -hanketta Aarikka pitää hyvänä, sillä se on antanut pienpanimoille kontakteja ulkomaille. Kaikkiaan hän pitää kuitenkin Suomen ongelmana elintarvikeviennin osaamisen puutetta.

Yleisesti ottaen pienet panimot, joille voitollisen tuloksen saavuttaminen on tiukassa, toimivat niukoilla resursseilla, minkä myötä jokainen kasvu- ja investointiaskel on puntaroitava tarkkaan. Laitilan värkeissä piisaa varaa viiden miljoonan litran tuotantokasvuun, mutta sen jälkeen vaaditaan isoja investointeja.

Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mikko Mäkelä toteaakin, että alan vientiponnistelut ovat yleisesti vasta alussa ja kumppaneiden etsintävaiheessa.

Hänen edustamansa jyväskyläläinen Hiisi on edennyt 200 000–250 000 litran vuosituotantoon, mikä tarkoittaa täyttä kapasiteettia. Vientiä on ollut vasta satunnaisten pienerien verran. Oluet ovat herättäneet kiinnostusta, mutta kapasiteetin kasvattaminen vaatii varmaa toimintapohjaa ulkomailla sekä kotimaassa.

Mitä?

Pienpanimot Suomessa

Suomalaisten pienpanimoiden määrä asettui viime vuonna 104 panimoon. Määrä ylitti ensimmäisen kerran sadan rajan.

Panimoluku on kasvanut voimakkaasti 2010-luvun alusta lähtien ja etenkin vuodesta 2015 lähtien.

Pienpanimot valmistivat viime vuonna yhteensä 21,7 miljoonaa olutlitraa. Edellisvuonna määrä oli 20,9 miljoonaa litraa, kun vuosikymmenen alussa oltiin kahdeksassa miljoonassa ja vuonna 1997 vasta 1,1 miljoonassa litrassa.

Vuosituotantoskaala ulottuu 20 000–30 000 litrasta kymmeneen miljoonaan litraan (pienpanimoluokituksen raja 15 miljoonassa litrassa).

Suomalaisessa oluenvalmistuksessa pienpanimoiden osuus asettuu vajaaseen kuuteen prosenttiin.

Suurin eli Laitilan Wirvoitusjuomatehdas tuottaa tänä vuonna vähän yli kymmenen miljoonaa olutlitraa, joista noin viisi prosenttia menee vientiin.

Tamperelainen Pyynikin käsityöläispanimo, joka tavoittelee tälle vuodelle yli 2,1 miljoonan litran tuotantoa, julkisti maaliskuussa kolmivuotisen vientisopimuksen Japaniin.

Sopimuksen on kerrottu merkitsevän puolen miljoonan litran vientiä ja samalla Suomen olutviennin moninkertaistumista Kaukoitään.

Jo aikaisemmin panimo ja Lidl tekivät vientisopimuksen, joka kattaa 12 Euroopan maata.

Tilastotiedot: Valvira.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Mankala
Mikä pienpanimo Laitilan kaljatehdas muka on?
Ekologisesti kyseenalaista roudata kaljakoreja pisin maailman meriä. Juodaan siellä missä tehdään. Ei näissä rapakaljoissa mitään makueroja ole.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa Pasa
Vast: Mikä pienpanimo Laitilan kaljatehdas muka on?
Laitilan panimo ei olekaan enää pienpanimo, sille on nimittäin ihan määritelmä. Se taitaa kuulua luokkaan keskisuuri. Pienpanimoilla on tiettyjä etuja verrattuna suurempiin.

Makuerot on tietysti ihan maistajan suussa. Mutta jos ei pysty erottamaan makuja, ei kannata väittää kaikkien olevan samanmakuisia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »