Voisiko suomalaiskuluttaja tilata sähköä Tanskasta? Raportti esittää Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden yhtenäistämistä

Konsulttifirman ja kahdeksan pohjoismaisen yrityksen laatima raportti vaatii markkinaehtoista vastausta päästövähennystavoitteisiin.

Raportti esittää pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhtenäistämistä ja kannustaa uusiutuvien energianlähteiden, kuten aurinko- ja tuulivoiman käyttöön.
Raportti esittää pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhtenäistämistä ja kannustaa uusiutuvien energianlähteiden, kuten aurinko- ja tuulivoiman käyttöön.

Joosua Lehtinen

Pohjoismaista tulisi kehittää maailman johtava vähähiilinen vihreä talous.

Näin esittää konsulttiyritys Nordic West Officen yhdessä kahdeksan pohjoismaisen energia- ja teollisuusyrityksen toimittama raportti. Poliittisille päättäjille suunnattu raportti painottaa ennen kaikkea pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhtenäistämistä ja avaamista.

Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilän mukaan Pohjoismaat olivat 2000-luvun alussa "Euroopan ykkösiä" markkinaehtoisen sähkö- ja energiamarkkinan kehittämisessä.

Nyt johtajuus tulisi hänen mukaansa ottaa takaisin kahdesta syystä.

– Ensinnäkin Eurooppa tarvitsee esikuvaa, ja on hyvä aloittaa sellaisen luominen alueesta, jolla on jo hyvä pohja. Toiseksi ilmasto- ja päästövähennystavoitteet ovat kasvaneet hurjasti, Penttilä sanoo.

Kantaverkkoinvestointeja tulisi raportin mukaan miettiä entistä laajemmin pohjoismaisesta eikä kansallisesta näkökulmasta.

Penttilä luonnehtii "ideaaliksi" tilannetta, jossa kaikilla Pohjoismailla olisi yhteinen kantaverkko. Siihen tuskin tullaan kuitenkaan pääsemään, ainakaan vielä pitkään aikaan.

Investointeja tehdään toistaiseksi edelleen lähinnä kansallisella tasolla. Juuri niihin tarvittaisiin yhteispohjoismaista näkökulmaa.

– Siihen tarvittaisiin poliitikkojen patistelua. Kun energiaministerit kokoontuvat pohjoismaisella tasolla, siihen pitäisi olla mahdollisuus.

Tällä hetkellä Pohjoismaiden sähkömarkkinat ovat keskenään suhteellisen kirjavat. Penttilä toteaa, että esimerkiksi eri hinta-alueita on viiden maan alueella yhteensä kaksitoista.

– Jos tätä määrää saataisiin oleellisesti pudotettua, päästäisiin heti paremmin toimiviin markkinoihin. Silloin saataisiin suuruuden etuja.

Mitä nämä suuruuden edut voisivat olla? Miten pohjoismainen yhteisverkko ja yhtenäisemmät sähkömarkkinat voisivat hyödyttää kuluttajaa?

– Ideaalitilanteessa markkinat toimisivat niin hyvin, että kuluttajat pystyisivät tekemään paremmin valintoja eri sähköntoimittajien välillä, Penttilä muotoilee.

Saattaisi siis olla mahdollista, että suomalainen voisi muitta mutkitta tilata vaikkapa tuulivoimalla tuotettua sähköä Tanskasta.

Kääntöpuolena on kysymys siitä, miten tällainen järjestelmä saataisiin pidettyä selkeänä.

– Yhden näkemyksen mukaan tästä tulee palveluntarjoajille niin kiinnostava markkina, että ne alkavat kilpailla myös sillä, kuka tarjoaa helpoimmat ja ymmärrettävimmät paketit.

Markkinaehtoisuus voisi palvella myös hiilineutraaliustavoitteita, raportissa uskotaan. Energiamarkkinoiden vapaa toiminta mahdollistaisi sen mukaan ilmastointitavoitteisiin pääsemisen.

– Firmat kehittävät kiivaasti uusia teknologioita ja tekevät sitä mielellään. Kehitys kuitenkin nopeutuisi, jos täällä olisi vielä paremmin toimivat markkinat, joille saataisiin yhä nopeammin toimitettua näitä uusia teknologioita, sanoo Penttilä.

Myös vientiä pidetään raportissa isona mahdollisuutena.

– Yhtenä lähtökohtana koko raportille oli, että pohjoismaiset energiaministerit pyysivät yrityksiltä näkemyksiä, miten Pohjoismaat voisivat nousta kärkeen tällä alalla ja miten pohjoismaista energiateknologiaa voitaisiin viedä maailmanlaajuisesti.

Tästä on kyse

Yritysten toiveita poliittisille päättäjille

Konsulttiyhtiö Nordic West Officen julkaiseman raportin otsikko on "The Future of Nordic Energy Markets – Stronger Together".

Mukana on ollut myös kahdeksan pohjoismaista energia- ja teollisuusyritystä: Danfoss, Fortum, Gasum, Stora Enso, SSAB, Statkraft, Virta ja Wärtsilä.

Raportti esittää ehdotuksia poliittisen päätöksenteon tueksi. Keskeisinä tavoitteina ovat päästövähennystavoitteisiin vastaaminen ja Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden yhtenäistäminen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.