Koko Suomen asuttuna pitäminen ei mahdollista, sanoo asiantuntija – Suomen asuntomarkkinat jakautuvat rajusti kahtia

Asuntomarkkinoiden uusi trendi on lapsiperheiden virta kasvukaupunkien keskustoihin. Helsingin kantakaupungissa lapsiperheiden määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes 40 prosenttia.

Asuntoja valmistuu nyt enemmän kuin 27 vuoteen. Ilman rakennusbuumia asuntojen hinnat olisivat nousseet kasvukaupungeissa huomattavasti nykyistä enemmän. Arkistokuva.
Asuntoja valmistuu nyt enemmän kuin 27 vuoteen. Ilman rakennusbuumia asuntojen hinnat olisivat nousseet kasvukaupungeissa huomattavasti nykyistä enemmän. Arkistokuva.

Helsinki

Petteri Lindholm

Hinnat jatkavat nousemistaan suurimmissa kaupungeissa, mutta niiden ulkopuolella hinnat laskevat.

Siinä suomalaisen asuntokaupan iso kuva pähkinäkuoressa.

Kyse on voimakkaasta asumismieltymysten muutoksesta ja hitaasta väestönkehityksestä, sanoo asuntoluotottaja Hypon eli Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.

Keskuskaupunkien vetovoiman syynä pidettiin aiemmin etupäässä kaupunkien työpaikkoja ja kouluja, Brotherus sanoo. Nyt työpaikkoja olisi tarjolla esimerkiksi työvoimapulasta kärsivässä Kainuussa, mutta sielläkin väkiluku vähenee.

– Ihmiset haluavat parempien palveluiden ja tiiviin kaupunkirakenteen pariin, missä elämisen syke on kiivaampaa.

Uudisrakentaminen on ollut viime vuosina niin vilkasta, että nyt uusia asuntoja valmistuu enemmän kuin 27 vuoteen.

– Ilman tätä uudisrakentamisen buumia keskuskaupunkien hintojen ja vuokrien nousu olisi ollut vielä selvästi rajumpaa.

Samalla talouskasvulle olisi tullut isompi pullonkaula, koska kasvukaupunkien kalliit asunnot vaikeuttavat yritysten työvoimapulaa.

Taantuvien seutujen hintojen laskulle ei näy loppua.

Esimerkiksi 1,2 miljardin euron tehdasinvestointi Äänekoskelle ei Brotheruksen mukaan riittänyt elvyttämään alueen asuntomarkkinoita, vaan hinnat ovat laskeneet muutaman vuoden takaa reiluun 1 100 euroon neliöltä ja kauppamäärät puoliintuneet.

Viime vuonna asuntojen arvo putosi kaikissa Tampereen, Turun ja Helsingin ulkopuolisissa maakunnissa.

– Johtopäätös syrjäseuduilla ei silti ole, että viimeinen sammuttaa valot, vaan pitkällä aikavälillä myös näissä asutaan, Brotherus sanoo.

Koko Suomen asuttuna pitäminen ei Brotheruksen mukaan kuitenkaan ole realistista. Se hädin tuskin onnistuu enää edes Uudenmaan reunakunnissa.

Julkinen tuki on siksi kohdistettava ihmisille eikä alueille, hän linjaa.

– Pinta-ala pärjää ilman asutusta, mutta kärryiltä tippuva kansalainen ei aina laskeudu jaloilleen.

Syrjäseudulta muuttaville ihmisille seuraa Brotheruksen mukaan vaikeuksia, jos hintaero asunnon myyntitulon ja keskuskaupungista ostettavan asunnon välillä on kovin suuri.

Siksi Hypo peräänkuuluttaa riittävää asuntorakentamista keskuskaupunkeihin, jotta hinnat niissä eivät karkaa.

Asuntojen hintoja laskee pienissä kunnissa kaupunkeihin suuntaavan muuttoliikkeen lisäksi romahtanut syntyvyys, Brotherus sanoo.

Työikäisen väestön määrä alkoi laskea jo vuonna 2009, ja syntyvyys on alentunut samana aikana voimakkaammin kuin on odotettu.

– Väestönkehitys vaikuttaa suoraan asuntojen hintoihin kysynnän vähentymisenä, Brotherus sanoo.

Nykyinen keskuskaupunkien ja pienempien kuntien jakoa syventävä kehitys on jatkunut jo vuoden 2011–2012 vaihteesta lähtien, Tilastokeskuksen lukemista selviää.

Pääkaupunkiseudun asuntohinnat ovat nousseet tuona aikana samaa tahtia kuin muun Suomen hinnat ovat laskeneet.

Asunnot karkaavat monien tavallisten asunnonostajien ulottumattomiin "kasvukolmion" kaupungeissa eli Turussa, Tampereella ja Helsingissä, Hypo varoittaa viime viikolla julkaisemassaan asuntomarkkinakatsauksessa.

Hintakehityksen lisäksi ostomahdollisuuksia rajoittaa varsinkin vuonna 2018 kiristynyt lainakatto. Se edellyttää asuntolainaajalta 15 prosentin säästöjä asunnon arvosta.

Esimerkiksi runsaan 60 neliön asuntoon tarvitaan pääkaupunkiseudulla omiksi säästöiksi noin 40 000 euroa, Tampereella noin 25 000.

Vuonna 2013 korotettu varainsiirtovero lisää ostajan kustannuksia usealla tuhannella.

Hankalin tilanne on ensiasunnon ostajilla.

Ensiasunnon ostajien vuotuinen määrä on pudonnut runsaan kymmenen vuoden aikana yli kolmanneksella.

Hypon Brotheruksen mukaan ensimmäisen asuntonsa osti aiemmin noin 34 000 ihmistä vuodessa, nykyään vain noin 20 000.

– Kyse on ostomahdollisuuksien heikentymisestä, sillä kyselyjen mukaan omistusasumisen suosio ei ole heikentynyt.

Lainakatto edellyttää ensiasunnon ostajilta vain viiden prosentin säästöjä, mutta ongelman muodostavat asuntosijoittajat.

Sijoittajat haalivat eniten kasvukaupunkien yksiöitä eli samoja kohteita, joita ensiasunnon ostajat etsivät.

Samalla 2010-luvun heikko taloustilanne on johtanut siihen, että monet nuoret, jotka haluaisivat asuntokaupoille, eivät ole saaneet riittävästi töitä asuntolainan saamiseksi.

Kasvukaupunkien keskustoihin virtaavat uutena suurena asukasryhmänä lapsiperheet.

– Näyttää siltä, että lasten synnyttyä ei enää muuteta niin hanakasti esikaupunkeihin, vaan monet perheet asuvat mieluummin keskustoissa, vaikka se tarkoittaa selvästi pienempää neliömäärää, Brotherus sanoo.

Lapsiperheiden määrä keskustoissa on kasvanut nopeasti useimmissa kaupungeissa.

Selvimmin kehitys näkyy Helsingissä, jonka kantakaupungissa lapsiperheiden määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes 40 prosenttia.

Brotherus sanoo, että tämän kehityksen valossa kaupunkien tulisi lisätä keskustamaista asumista ja turvattava keskustoissa esimerkiksi riittävä päiväkotipaikkojen määrä.

Esimerkiksi Tampereella ja Turussa lapsiperheiden virta on jo tuonut keskustojen päiväkoteihin tungosta.

– Kaavoittaja on reagoinut kohtalaisesti, mutta tiivistä asumista tarvitaan yhä selvästi lisää, Brotherus toteaa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Ihme juttu
"Koko Suomen asuttuna pitäminen ei mahdollista"
- ihme juttu, että edellisiltä sukupolvilta se onnistui.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ihme juttu
Väärin. Ei se ole onnistunut sen jälkeen, kun maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta siirryttiin teolliseen ja asuntojen vaatima infra kallistui mukavuuksien ja ympäristön vaatimusten vuoksi.

Kepu taistelee tuulimyllyjä vastaan ja yrittää jarruttaa kaikin keinoin vääjäämätöntä urbanisoitumista. Se käy kaiken kaikkiaan veronmaksajille erittäin kalliiksi. Ihmisille ei enää riitä heinän korsi suussa tepastelu, vaan vaatimukset ovat kasvaneet ja maaseudulla ei ole enää tarjota monipuolisia vapaa-ajan vietto mahdollisuuksia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ihme juttu
Miten määritellään "koko Suomi asuttu"? Jokaisella neliömetrillä tulee olla asukas? Jokaisella neliökilometrillä? Jokaisessa maakunnassa tulee olla ainakin yksi taajama? Valtakunnanrajan jokaisesta pisteestä on oltava enintään 1 kilometri lähimpään asutukseen?
Esim. keskemmälllä Eurooppaa ainakin keskiajalta asti ja edelleenkin maaseudulla asutus on keskittynyt kyliin ja pikkukaupunkeihin, joita ympäröivät pellot. Onko tuollainen maaseutu "asuttu", kun kukaan ei asu keskellä peltoa, mutta muutaman kilometrin välein on kyliä?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Asia on juuri päinvastoin
Se että Hypo kannattaa talouden jarrujen kasvattamista kuten kasvukeskusten pakkomuuttoja, johtuu siitä että heidän lainaportfolionsa romahtaa, jos ihmiset eivät haluakaan kasvukuplakeskuksiin, kupla-asuntoihin.

Suomen Kasvukeskus ja asuntokupla on Suomen talouden suurimmat jarrut.

Ne syövät suurimman osan kulutuksesta ja estävät vapaan työvoiman liikkumisen.

Kasvukeskukset kasvattavat ja nopeuttavat ilmastonmuutosta, ei kovin ekologista.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Asia on juuri päinvastoin
Ilmaston suojelun kannalta asia on päin vastoin kuin sanot. Asuntorakenteen tiivistäminen vähentää liikkumisen ilmastokuormaa ja tarvittavan infrastruktuurin rakentamistarvetta. Kaupunkiin muutto ei ole juurikaan vähentynyt 70-luvun alun jälkeen, vaikka mikä olisi ollut hallituksen kokoonpano. Tästä on selkeää tutkimustietoa olemassa ja Hypon analyysi on aivan oikea.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Asia on juuri päinvastoin
Asia on juuri näin, tiivis asuntorakentaminen kuormittaa ilmastokuormaa lähes 300% tutkimusten mukaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mitä niillä syrjäseuduilla sitten tehdään
Reuna-alueiden ja ns. syrjäseutujen tyhjeneminen asukkaista on odotettu ilmiö. Alueellisesti suuret kunnat, joiden palvelut keskittyvät keskustaajamaan tukevat tätä kehitystä. Etenkin sil-loin kun liikkuminen asioilla on kyydin varassa, on edessä valinta kovalla työllä rakennetun ko-timökin asuttamisen ja keskustaan muuton välillä. Se valinta ei kaikille ole helppo, mutta mo-nille pakollinen. Pahinta on ehkä se, ettei se taajamasta kauas jäävä kotimökki kelpaa kenelle-kään mistään järkevästä hinnasta ja se keskustan asunto on sitten vuokrattava tarjolla olevista. Vuokratalot eivät kaikkialla ole parhaassa maineessa ja johonkin yksiöön tai kaksioon parvek-keineen rajoittuva elämänpiiri on omaan pihaan tottuneelle rankka paikka. Toki monet sopeu-tuvat ja jopa hakeutuvat omasta halustaan "pois sieltä korvesta sähkövalon piiriin". Kuntien reuna-alueille jää kiinteistöjä maatumaan ja ilkivallan harrastajien kohteiksi. Siinä hukkuvat monet kovan työn saavutukset. Saaristolaiset ovat olleet monen pulaan joutuneen apu. Entä sitten, jos saaristokin tyhjenee. Jo talvikauden tyhjillään olleiden kesämökkien suosio rikollisis-sa aikeissa kulkevien keskuudessa osittaa sen, miten hyvä reitti se on tulevaisuudessa vastaa-vissa aikeissa maahan pyrkiville. Ei syrjäseuduilla asuvia voi vaatia olemaan kilpinä, mutta he voivat jotain turhuutta havaitessaan kertoa siitä viranomaisille ja nämä voivat päättää jatkosta. Tämä on ilmiö, jota menneiden aikojen hallitsijat torjuivat säätämällä lakeja tiettyjen alieiden asuttamisesta. Sellainen laki on muistaakseni ollut Helsinginkin kasvun turva silloin ammoin. .
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kanakoppifilosofia
On syntynyt uusavuttomien sukupolvi. Kerrostalopölöjät. 😂
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kuinka?
Turun keskustassa ei niinkään perheasuntojen kauppa käy eikä niitä rakenneta. Perheet muka muuttavat keskustoihin mutta yksiöitä myydään ja rakennetaan. Tässä on nyt jotain ristiriitaa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kuinka?
Tilastot eivät valehtele, vaikka ei se kaikille tuntuisikaan olevan loogista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mielenvikaista suuntausta
Tuntuu mielenvikaiselta tuo ihmisten kaupunkeihin muutattaminen joissa kaikki negatiiviset ilmiöt saavat näin polttoainetta!
Ghettoutuminen,jengit yms.asiat nousevat pintaan.Asiantuntijat ovat varoitelleet asiasta vuosikymmeniä mutta onko sillä ollut vaikutusta?Grynderit hierovat käsiään.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Haja-asutusta?
Maahanmuuttajille tarjotaan asuntoja "tutuista" paikoista, Helsingissä esim. Itiksessä, Turussa Varissuolla. Miksi? Jos kylät tyhjenevät, eikö näistä kylistä voisi mitenkään kehittää maahanmuuttajien kyläyhteisöjä? En tarkoita umpimetsää, vaan sopivan etäisyyden päässä kaupunkikeskuksesta olevia kyliä. Saisivat rakentaa sinne itselleen toimivan yhteisön. Yhteiskunta voisi ja yhteiskunnan pitäisi johdatella asumista tähän suuntaan, ainakin aluksi.

Wikipediassa ylistetään Varissuota, siellä maahanmuuttaja nuoret "pitävät lähiötä turvallisena ja viihtyisänä alueena eivätkä koe sitä muukalaisvihamieliseksi". Näinhän siinä käy, kun alkuperäisväestö muuttaa pois (white flight). Vuoden 2010 aikoihin muunkielisten osuus oli 32 prosenttia, vuonna 2018 jo 48 prosenttia. Siis tuona ajanjaksona noin 1600 kantasuomalaista on antanut asuntonsa maahanmuttajaväestölle. Hyväntahtoisesti...
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sen lauluja laulat
Toveri Brotherus yleistää nyt liikaa.

"– Ihmiset haluavat parempien palveluiden ja tiiviin kaupunkirakenteen pariin, missä elämisen syke on kiivaampaa."

Mieluummin kyllä asun rantakartanossa järven rannalta keski-Suomessa kuin jossain 20 neliömetrin kanikopissa Turun ratapihan vieressä. Elämisen sykkeestä voi sitten painua nauttimaan lomalla vaikka Bangkokiin. Hypo lienee erikoistunut juuri näiden suurten kaupunkien lainamarkkinoihin. Maaseudulla jyllää OP ja Nordea.

Toimittajalle lisäksi muistuttaisin, että yhden kaupallisen toimijan vinkkelistä tehty artikkeli on lähinnä puffi eli "kaupallista yhteistyötä". Tämäntyyppisissä jutuissa tulisi olla laajempi taustoitus. Varsinkin asuntoalalla näkyy nyt erilaisten demagogien pyrkimys vaikuttaa asuntomarkkinoihin mm. kaupunkeja ja seutuja luokittelemalla ja eroja liioittelemalla.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Neliraajajarrutus
Hyvä ja luonnollinen kehityssuunta! Jäärät tietysti vastustavat argumentteinään mitä mielikuvituksellisimmat asiat kuten ghettoutuminen ja jengit. Onpa täälläkin jo väläytelty jotain salaliittoa ihmisten pakkomuuttamisesta!

Totuus kuitenkin on se, että kaupunkeihin halutaan koska niissä on kivaa ja palveluita.

Toivottavasti tuleva hallitus ei kepun aloitteesta lähde ainakaan lisäämään syrjäseutujen loismaisia tukia.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »