Puheenvuoro: Suomalainen metsänomistaja kantaa vastuuta maapallon hiilinieluista – "Ei pidä korjata sellaista, mikä ei ole rikki", kirjoittaa UPM:n Jussi Pesonen

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Kuvaaja Jarmo Kontiainen ikuisti tämän metsänäyn Lieksassa viime vuoden kesällä.
Suomi on Euroopan metsäisin maa. Kuvaaja Jarmo Kontiainen ikuisti tämän metsänäyn Lieksassa viime vuoden kesällä.

Jussi Pesonen

Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet vertaansa hakevan ilmastoteon.

Niin ajattelin luettuani Luonnonvarakeskuksen katsauksen, jonka mukaan metsien vuosikasvu on 107 miljoonaa kuutiota. Luku hätkähdytti. Syntymävuotenani 1960 kasvu oli alle puolet nykyisestä.

Metsäpinta-ala on koko lailla vakiintunut, mutta puun määrän kasvu sen kun kiihtyy. Suomessa on metsää enemmän kuin koskaan, kaksi ja puoli miljardia kuutiota.

Kiitos kuuluu metsänomistajille. Tänäänkin he harventavat metsiään parhaiden puiden kasvun edistämiseksi. Tänäänkin he istuttavat neljä taimea jokaisen päätehakatun puun tilalle.

He investoivat vuosittain yli kaksi sataa miljoonaa euroa metsiensä hoitoon ja uudistamiseen. Perheemme metsänomistaja – vaimoni – panee vähintään viidenneksen, usein enemmänkin, metsätuloista takaisin metsään niin kuin monet muutkin metsänomistajat.

Metsätilallisten työ ei ole viime viikkoina saanut ansaitsemaansa arvostusta.

Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin synnyttämässä keskustelussa metsätaloudesta on yritetty tehdä ongelmaa, vaikka se on olennainen osa ongelman ratkaisua.

Metsät ovat tärkeä hiilinielu, ja parhaiten hiilidioksidia sitovat hoidetut, kasvavat metsät.

Jotkut rajoittaisivat hakkuita hiilinielun kasvattamiseksi. Hakkuiden vaikutuksesta nieluun on erilaisia ennusteita, jotka vaihtelevat sen mukaan, mistä aikavälistä, metsäalasta, metsätyypistä ja hoitomenetelmästä puhutaan.

Teollisuuden puuntarvekin vaihtelee. Hakkuiden pidemmän ajan keskiarvot jäävät kauas viime vuosien ennätyslukemista ja varsinkin kestävänä pidetystä hakkuumahdollisuudesta.

Keskustelu on ollut sikäli likinäköistä, että hakkuiden rajoittaminen Suomessa ei kasvata globaalia hiilinielua. Tulosvastuullisen teollisuuden on joka tapauksessa ostettava puunsa jostain.

Hiilinielulle ei ole väliä, missä puu kaatuu. Suomen työllisyydelle ja taloudelle on.

Kirjoittajan mukaan suomalaisilla on väkilukuamme suurempi vastuu maailman hiilinieluista. Kuvaaja Anssi Jokiranta ikuisti talvisen metsän ilmasta Rovaniemen ja Tornin rajalla.
Kirjoittajan mukaan suomalaisilla on väkilukuamme suurempi vastuu maailman hiilinieluista. Kuvaaja Anssi Jokiranta ikuisti talvisen metsän ilmasta Rovaniemen ja Tornin rajalla.

Metsäteollisuus on osa ilmastokriisin ratkaisua, ei hiilinielujen kasvattamisen este. Suomen metsävarat ovat ennätykselliset, koska meillä on puuta jalostava vientiteollisuus.

Teollisuus osti viime vuonna yksityismetsistä 52 miljoonaa kuutiota puuta. Kun metsätilallisilla on vahva taloudellinen kannustin metsänhoitoon, ei ole mikään ihme, että metsät kasvavat humisten.

Hyvin hoidettu metsä vaurastuttaa hoitajaansa ja kasvattaa ilmastonmuutosta hidastavaa hiilinielua. ”Talousmetsätaloudessa” yhdistyvät taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys.

Metsäteollisuus on kulkenut kestävän kehityksen etulinjassa muutenkin kuin hiilinielujen kasvattajana. Käytämme uusiutuvia raaka-aineita ja energiaa, kierrätämme tehokkaasti ja kehitämme prosessitähteistä korvaajia fossiilisille tuotteille.

Näillä tuotteilla päästöjä voidaan vähentää heti, eikä vasta 2030 mennessä.

Rajoituksien sijaan pitäisi puhua metsänhoidon edistämisestä ja metsittämisestä.

Lähes kolmannesta Suomen metsäalasta ei ole hoidettu tai uudistettu vuosikymmeniin. Tuore tieto Pohjois-Pohjanmaalta kertoo taimikoiden varhaishoidon jäävän alle puoleen tavoitteesta.

On löydettävä kannustimet, joilla passiiviset metsänomistajat saadaan hoitamaan metsiään ja osallistumaan ilmastotalkoisiin. Metsitettäväksi on 150 000 hehtaaria viljelystä poistuvia peltoja, ja lähivuosina sähkölinjoilta vapautuu 100 000 hehtaaria lisää.

Näillä metsityksillä kuitattaisiin Suomesta viime vuosikymmeninä hävinnyt metsäala. UPM on metsittänyt yhtä suuren alan viljelyyn kelpaamattomia laidunmaita Uruguayssa, missä istutamme vuosittain 20 miljoonaa taimea. Olemme myös perustaneet useita suojelualueita.

Maapallon on laskettu tarvitsevan metsää Euroopan kokoisen alueen verran. Siinä urakassa suomalaiselle metsäosaamiselle on paljon käyttöä.

Suomalaisia on selvästi alle promille maailman väestöstä, mutta metsistä meillä on yli puoli prosenttia. Meillä on näin väkilukuamme moninkertaisesti suurempi vastuu maapallon hiilinieluista.

Tätä vastuuta ei pidä kantaa ryntäämällä korjaamaan sellaista, mikä ei selvästikään ole rikki.

Metsävaratilastot todistavat, että suomalainen talousmetsätalous toimii. Kasvu on kovaa, koska metsiä hoidetaan. Metsiä hoidetaan, koska puuta jalostetaan.

Poliittisella ohjauksella ei päästäisi lähimainkaan samanlaisiin tuloksiin. Parasta ilmasto- ja talouspolitiikkaa on antaa taitavien metsänomistajien hoitaa metsiään ja myydä puutaan.

Kirjoittaja on UPM-Kymmene Oy:n toimitusjohtaja. Vierailijakirjoittajien näkemykset eivät välttämättä vastaa toimituksen kantoja.

Puheenvuoron kirjoittajana vierailee UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.
Puheenvuoron kirjoittajana vierailee UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

Maapallon on laskettu tarvitsevan metsää Euroopan kokoisen alueen verran. Siinä urakassa suomalaiselle metsäosaamiselle on paljon käyttöä. Suomessa on metsää enemmän kuin koskaan, kaksi ja puoli miljardia kuutiota.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pesonen !
Puhuu samalla suulla kuin Lukekin, jonka ovat ostaneet asiaansa puhumaan ! Todellisuus saattaa kuitenkin olla aivan muuta kuin puheet oman edun puolesta ?!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ei onnistu.
Vihreät tekevät kaikkensa jotta tämänkin alan työpaikat häviäisi ja metsänhoito jäisi retuperälle, siihen ei järkipuheet auta.

Paras teko ilmastolle on olla äänestämättä vihreitä, niin teen minäkin ja elän vihreämmin kuin vihreät. Mutta heidän hulluuksiin en ala..
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sellunkeittoa tuontipuulla
Onko tosiaan niin, että teollisuus ostaisi puunsa muualta, jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin suotuisalle tasolle? Näin ollen globaali hiilinielu ei kasvaisi, kuten kirjoittaja väittää. Epäillä sopii. Ainoa paikka käytännössä mistä sopivaa havupuita sellun raaka-aineeksi saisi olisi Venäjä. Myisikö Venäjä tämmöisiä määriä puita Suomeen ja mihin hintaan, jos täällä lyötäisiin hanat kiinni?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Keskusyksikön päivitys 1900-luvulta
"Suomi on Euroopan metsäisin maa. "
Ei ole. Jopa Saksa on Suomea metsäisempi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vanhanaikainen metsäteollisuus
Metsäteollisuuden suurin ongelma on se, että se keittää enimmäkseen halpaa sellupuuroa. Siitä sitten tehdään kiinalaisille vessapaperia. Huomattavasti älykkäämpää olisi tehdä suursatsaus innovaatioihin, ja jalostaa sellu mahdollisimman kalliiksi erikoistuotteiksi. Esimerkiksi Ruotsi käyttää moninkertaisen määrän rahaa tuotekehitykseen, siis verrattuna Suomeen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vanhanaikainen metsäteollisuus
Sama on ihmetyttänyt minuakin.
Onko Suomen kaikki paperi- ja kartonkikoneet jo romutettu, innovaatiotkin tarkoitus toteuttaa rajojen ulkopuolella?

Äsh, taas unohdin.
Globalisaatiostahan tässä on kyse ja sille Suomea ei ole olemassa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vanhanaikainen metsäteollisuus
Olisiko siitä noin vuosi vierähtänyt, kun UPM:n johtaja televisiossa kertoi, että tekevät noin 300 patenttihakemusta vuosittain, joten eiköhän sitä innovointiakin löydy. Eikä siinä sellunkeitossa mitään vikaa ole. Kysyntää sille on eli menee kaupaksi maailmalle hyvään hintaan (nyt tosin hinta laskenut huipuistaan vähän) ja viennistä elävässä Suomessa saadaan hyvinvointia. Mutta aina pitää jostain valittaa, jopa vientiteollisuutemme menestyksestä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vanhanaikainen metsäteollisuus
"Meillä on asiat liian hyvin"

"..., jopa vientiteollisuutemme menestyksestä."

Suomen metsäteollisuus on taantunut sellun keittäjäksi, sekö on mielestäsi ylpeyden aihe?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sinulle outoa toimitusjohtajatasolle.
Suomen pinta-alasta on 71.6% metsää ja Saksan 32%, Suomessa on siis yli 2 kertaa enemmän metsää pinta-alaan suhteutettuna.

Elä levitä väärää tietoa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Sinulle outoa toimitusjohtajatasolle.
Pikku jutska:
"Suomen järvien ja muiden sisävesien yhteispinta-ala on noin 33 350 neliökilometriä (km²)
Suomen järvien keskisyvyys onkin vain 7 metriä ja niiden sisältämä vesimäärän tilavuus on 230 kuutiokilometriä."
Ruotsissa on Vättern pinta-ala 1921 neliökilometriä ja tilavuus 77 km3 ja Vännern 5650 km2 ja 153 km3.
Kaksi Ruotsin järveä ovat tilavuudeltaan sama kuin Suomen kaikki vesistöt yhteensä, vaikka pinta-alaltaan 7570:33 350.
Kun puhutaan metsistä, niiden puutilavuus on merkitsevä, ei kasvuala.
Suomessa on yli kaksinkertainen metsäpinta-ala Saksaan verrattuna, mutta puutilavuus on huomattavasti pienempi.
luke.fi: "Suomessa puuston tilavuus on viidenneksi suurin Euroopassa.
Euroopan metsien puuston tilavuus on 35 065 miljoonaa kuutiometriä. Vuosittainen puuston kasvu vuodelle 2010 arvioituna oli 413 miljoonaa kuutiometriä. Suomessa vastaavat lukemat ovat yli 2 328 miljoonaa kuutiometriä ja noin 93 miljoonaa kuutiometriä.
Suurimmat puuston tilavuudet Euroopassa mitataan Saksassa, Ruotsissa, Ranskassa, Puolassa ja Suomessa.
Edellinen numeroina: Saksa 3663, Ruotsi 2989, Ranska 2860, Puola 2540, Suomi 2320.
Että tämäkin piti esille kaivaa, mutta minkäs teet, kun ympärillä on pelkkiä osaamattomia laiskureita.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Sinulle outoa toimitusjohtajatasolle.
Turkkarin kommenttipalstan innokkaimmat kommentoijat eivät suinkaan ole valistuneimpia, vaan mielipiteitä heitellään miten sattuu. Se on näkynyt erityisen selvästi viime päivien rokotuskeskustelussa. Ja aina kun uutinen jollain tapaa sivuaa ilmastonmuutosta/luonnonsuojelua/vähemmistöjä. Mutulla mennään ja vanhoilla ennakkoluuloilla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Sinulle outoa toimitusjohtajatasolle.
Kiva tietää noista puuntilavuuksista, kiitokset vaan tiedottajalle. Erilaisia puukuituja ja -materiaaleja voi vain käyttää niin eri tavoin tuotannossa. Suomalaiset havupuut soveltuvat hyvin sellun keittoon. Mitä tehdään eniten Saksan puuaineksesta ja onko se helposti korjattavissa. Kukapa tietää ja kuka jaksaa kaikkea selvittää.

On hyvä, että wc-paperiakin tehdään, koska jokainen sitä lähes pakostakin käyttää. Turha tehdä puusta luksustuotteita peruskansalaisille, tavalliset käyttötuotteet riittävät ja ovat yrityksilleen jo kannattavia, näin ainakin pitäisi olla. Mielestäni on parempi viedä wc-paperia kuin sianlihaa Suomesta Kiinaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Nieluja
Pian Brasilia hakkaa sademetsiään niin eiköhän se Suomi taas pelasta maapallon. Afrikka ja Lähi-itä on jo agendalla.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Nieluja
Hyvä heitto. Kun tuota UPM-toimitusjohtajan kirjoitelmaa tarkastelee määrätyssä kallistuksessa, juontuu mieleen hankala ajatus - Kun toimitusjohtaja laittaa suomalaiset metsänomistajat paljon vartioiksi maapallon hiilinielutarkastelussa, mitä UPM todella tekee maailmalla? Minkälainen on sen käyttäytyminen maailmalla olevien metsävarojen kohdalla, kun Suomessa pitää olla paljon vartijana? Onko UPM:llä ketun häntä kainalossa? Tai peräti molemmissa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »