Talous

SK: Porin Mäntyluodon telakka myyty

Lennart Holmberg
Mäntyluodon telakka elokuussa 2009.
Mäntyluodon telakka elokuussa 2009.

Satakunnan Kansan mukaan Technip Offshore Finland Oy:n telakka Porin Mäntyluodossa on myyty toimivalle johdolle. Kaupassa on mukana useita johtoportaan toimijoita, mutta ei telakan nykyistä toimitusjohtajaa Tommi Matomäkeä.

SK:n saamien tietojen mukaan teollisuuskäytössä olleen alueen ympäristövastuut siirtyvät uusille omistajille.

Tiedot kaupasta ovat vielä vahvistamattomia.

Telakka on parhaimmillaan työllistänyt 1 500 työntekijää. Sieltä on valmistunut 22 öljynporauslauttaa, 17 spar-lautan runkoa sekä kaksi monitoimialusta.

Vuonna 1991 valmistuneella telakka-alueella on ollut vuosien saatossa useita omistajia. Nykyinen nimi, Technip Offshore Finland Oy, on peräisin vuodelta 2004, kun Mäntyluoto Works sulautui Technip Rauma Offshoreen.

Telakan tilauslistat ovat 2000-luvulla ammottaneet tyhjyyttään ja viime ajat telakka on toiminut konepajana. Telakalta on valmistunut tuulivoimassa tarvittavia elementtejä muun muassa Suomen Hyötytuuli Oy:n merituulipuistoon. SK:n mukaan Satawindin hanke Ahlaisten Lammin alueelle on tuomassa työtä telakalle.

Jutun kuvaa päivitetty kello 10.28. Kuvassa oli aiemmin Porin satama.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mopedimies
Tuulivoimaa
Nythän on Suomessa nähty se, kuinka säätövoiman käyttöönotto onnistuu tuulivoimasta, kun se varsinainen energiaa tuottava ydinvoima oli hetken poissa pelistä.
Tuulivoima on pelkkää valtion rahojen siirtoa tietyille tahoille ja ehkäpä on saatu poliittinen konsensus, jotta ostajat saavat varmasti omansa pois korkojen kera, eikä myyjän tarvitse välittää mahdollisista ympäristöongelmista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ademeion
Vast: Tuulivoimaa
"Nythän on Suomessa nähty se, kuinka säätövoiman käyttöönotto onnistuu tuulivoimasta, kun se varsinainen energiaa tuottava ydinvoima oli hetken poissa pelistä."

Miten tuulivoimanäkemyksesi liittyvät tähän uutiseen? No joka tapauksessa, jos olet luullut tuulivoimaa säätövoimaksi, niin sinun kannattaisi perehtyä aihepiiriin paremmin. No joka tapauksessa, mikä ongelma sinulla oli Loviisan ydinvoimalan tuotantokatkon aikana? Muilla ei ollut mitään ongelmaa. Voimalan kummatkin reaktorit putosivat verkosta (pienen ulkopuolisen muuntajapalon vuoksi), ja silti kaikki saivat sähkönsä huolimatta kuivasta ajasta ja alhaisista vesivarastoista koko pohjolassa. Edes varavoimaloita ei tarvinnut ottaa käyttöön.

"Tuulivoima on pelkkää valtion rahojen siirtoa tietyille tahoille..."

Kovin hämärää sanailua. Tuulivoima nykyään merkittävä sähköntuotantomuoto, ja sillä tuotetaan nykyään noin 6 % Suomen sähköstä, suunnan ollessa nopeasti kasvava.

"...ja ehkäpä on saatu poliittinen konsensus, jotta ostajat saavat varmasti omansa pois korkojen kera..."

Hämäräksi jää tämäkin. Yleensä myyjät haluavat omansa pois korkojen kera, eivät ostajat.

Kun jotain asiaa vastustaa tunnepohjalta, tietoa alkaa helposti valikoida, väännellä ja väärintulkita niin, että se tukee omaa jämähtänyttä asennetta. Monella näyttää käyneen niin tuulivoiman kohdalla. Se johtunee osin siitä, että he edelleen liittävät mielessään tuulivoiman Vihreisiin, eivätkä he kestä ajatusta, että jokin Vihreiden hanke menestyy. Tuulivoima ei tietenkään ole enää pitkään aikaan ollut vain Vihreiden hanke, vaan energiantuotannon maailmanlaajuinen suuntaus. Se on suurteollisuutta, korkeaa teknologiaa, iso eurooppalainen työllistäjä ja olennainen tekijä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Olli
Vast: Vast: Tuulivoimaa
Milloinkas Loviisassa on ollut muuntajapalo?jos tämä kahden ydinvoimalan yhtäaikainen pois putoaminen olisi sattunut toisena aikana vuodesta olis ongelmia tullut.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ademeion
Vast: Vast: Tuulivoimaa
"Milloinkas Loviisassa on ollut muuntajapalo?"

Anteeksi, Olkiluodon ydinvoimalassa. Kiitos korjauksesta.

"jos tämä kahden ydinvoimalan yhtäaikainen pois putoaminen olisi sattunut toisena aikana vuodesta olis ongelmia tullut."

Tapaus tosiaan osoittaa ydinvoimaloiden kaltaisten isojen tuotantoyksiköiden haavoittuvuuden. Järjestelmät saisi ainakin rakentaa niin, ettei koko voimalan toiminta pysähdy tällaisen suhteellisen vähäisen ulkoisen tapahtuman vuoksi. Pysähtyminen vaikutus jonain toisena vuodenaikana riippuisi toki silloisesta kulutus- ja tuotantotilanteesta Suomessa ja muissa maissa. Suomen kansainvälisten sähkönsiirtoyhteyksien laajeneminen tulee parantamaan tilannetta tällaisissa tapauksissa tulevaisuudessa.

On myös hyvä huomata, että Suomen kokonaissähköntuotantokapasiteetti on yli 13 000 MW, kun taas kulutus on Olkiluodon tuotantokatkon aikana vaihdellut noin 7 000 MW:sta 9 000 MW:iin. Koska pysähtyneiden reaktorien yhteisteho on 1800 MW, on meillä siis katkon aikanakin ollut runsaasti tuotantokapasiteettia käyttämättömänä. Osa siitä on kesäteloilla, ja käynnistäminen olisi varmasti kestänyt katkon äkillisyyteen ja toisaalta kestoonkin nähden liian kauan (ja olisi ollut aika kallista). Joitain jätettiin ehkä käynnistämättä siksi, ettei aluksi tiedetty molempien Olkiluodon voimalan reaktorien putoavan pois tuotannosta. Kun vielä tiedettiin, että sähköntuonti riittää kattamaan Olkiluodon reaktorien jättämän tuotantoaukon, ei kotimaassa seisovien laitosten käynnistämiseen luultavasti vain nähty tarvetta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.