Lähes kaikki Suomen metsät voitaisiin sertifioida luomukeruualueiksi

Luomusertifikaatti ei estä metsänhoitoa.

Mikael Rydenfelt

Elina Jäntti

Mikkeliläisen Tertin kartanon mailla voi sanoa olevansa luomumetsässä. Matkailu- ja ravintolayrityksen noin 200 hehtaarin metsäala sertifioitiin luomukeruualueeksi alkuvuodesta 2016.

Tertin kartanon isännän Matti Pylkkäsen mukaan luomusertifikaattia haettiin ulkomaisten asiakkaiden kiinnostuksen vuoksi.

–  Aasialaiset matkailijat ovat kasvava asiakaskunta, ja heillä on kova kiinnostus Suomen luontoon ja suomalaisten luonnontuotteiden terveysvaikutuksiin. Tuotteiden luomumerkintä tuo heille oman painoarvonsa, Pylkkänen sanoo.

Muutoksia metsänhoitoon ei tarvittu.

–  Uutta on ainoastaan se, että kirjanpitoon täytyy merkitä, miltä alueilta luonnontuotteita on kerätty.

Suomen metsistä vähintään 97 prosenttia olisi sertifioitavissa luomuun muuttamatta nykyisiä metsänhoitokäytäntöjä, käy ilmi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Suomen Metsäkeskuksen yhteishankkeesta. Tällä hetkellä luomusertifikaatti on noin 40 prosentilla metsistä, ja Suomen metsien osuus koko maailman luomukeruualasta on noin kolmannes.

– Vain muutamalla prosentilla Suomen metsäpinta-alasta käytetään lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita, jotka ovat luomussa kiellettyjä. Talousmetsien käsittelyä, esimerkiksi hakkuita, ei ole luomusäädöksissä rajattu, sanoo Ruralia-instituutin tutkija ja projektipäällikkö Birgitta Partanen.

Kun metsä on sertifioitu luomukeruualueeksi, luonnontuotteiden jalostaja voi myydä kerätyt raaka-aineet luomumerkinnällä. Sertifioituja alueita valvotaan vuosittain.

Pääosa Suomen luomukeruualueista sijaitsee Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla. Viime vuosina myös Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Pohjanmaalla on liitetty pieniä metsäalueita luomuun.

Ruralia-instituutin ja Suomen Metsäkeskuksen hankkeessa eteläsavolaisille metsänomistajille toissa vuonna tehdyn kyselyn noin 600 vastausta osoittivat, että luomusertifiointi kiinnostaa metsänomistajia, mutta monia mietityttää järjestelmän byrokratia.

– Luomusertifiointi ei vaadi metsänomistajalta välttämättä yhtään ylimääräistä työtä, Partanen sanoo.

Sertifikaattia keruualueelle haetaan paikallisesta Ely-keskuksesta. Sitä voi hakea myös ulkopuolinen selvittäjä, esimerkiksi yhdistys.

Ruralia-instituutissa arvioidaan, että luomusertifikaatti kasvattaa metsistä kerättyjen raaka-aineiden kysyntää ja hintaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla.

–  Luomumerkintä on osoitus alkuperästä ja puhtaudesta. Marjat ovat luonnontuotteista isoin vientituote, ja esimerkiksi luomumarjan hinta jatkojalosteissa on tavanomaista marjaa suurempi. Metsien luomuraaka-aineita halutaan entistä enemmän myös lääke- ja kosmetiikkakäyttöön, Partanen sanoo.

Partasen mukaan metsien luomusertifiointi on osa metsien käytön monipuolistamista, johon pyritään myös Suomen biotalousstrategiassa.

Myös Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2016 Luonnontuotealan toimialaraportin mukaan luonnontuotteiden kansainvälinen kysyntä on lisääntynyt ja viennissä sertifikaattien merkitys on iso. Suurin osa suomalaisista luomuluonnonmarjoista menee vientiin.

Tertin kartanon Matti Pylkkäsen mukaan luomumerkityt tuotteet käyvät matkailijoille tavanomaisia paremmin kaupaksi.

–  Siitäkin huolimatta, että metsästä kerätty mustikka on samaa mustikkaa, oli sertifikaattia tai ei.

Tausta

Valvottua tuotantoa

Luomukeruu on valvottua tuotantoa, jossa noudatetaan EU-säädöksiä.

Luomukeruualueiksi hyväksytään alueet, jossa ei ole käytetty viimeisten kolmen vuoden aikana luomussa kiellettyjä kemiallisia lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Jos metsänhoidossa tehdään kantojen käsittelyssä tavallisia ureakäsittelyitä, kyseinen alue rajataan siirtymäajaksi pois luomusta.

Luomukeruualueet hyväksyy ja niitä valvoo vuosittain alueellinen Ely-keskus. Valvontamaksut ovat alkaen noin 200 euroa vuodessa.

Luomukeruualueella on tavalliset jokamiehenoikeudet. Poimittuja raaka-aineita voi myydä luomuna vain, kun keruutuotteiden ostaja on mukana Eviran valvontajärjestelmässä ja poimija on sitoutunut luomupoimintaehtoihin.

Luomukeruualue ei ole luonnonsuojelualue

Lapin läänin metsäpinta-alasta 99,9 prosenttia, yhteensä noin 9,1 miljoonaa hehtaaria, on sertifioitu luomukeruualueeksi. Sertifiointia on tehnyt Lapin 4H-piiri yhteistyössä viranomaistahojen ja metsäorganisaatioiden kanssa 1990-luvun lopulta.

– Tarve luomusertifiointiin tuli luonnontuotealan toimijoiden suunnalta. Isot teolliset marjapuolen toimijat aavistivat jo 1990-luvulla, että luomustatuksella on painoarvoa markkinoilla, sanoo asiantuntija Eija Vuorela Youngfour Oy:stä. Youngfour on Suomen 4H-liiton omistama yhtiö, joka ylläpitää luomukeruualueita Lapissa, Koillismaalla ja osassa Kainuuta.

Lapissa on viime vuosina kehitetty sertifiointimenetelmää niin, että luomukelpoisuuden selvittäminen ja keruualueiden valvonta on eri osapuolille helpompaa.

Luomukelpoisuutta, eli luomussa kiellettyjen kemiallisten aineiden käyttöä, selvitetään metsänomistajatahoille tehtävien kyselyjen avulla. Tiedonvaihdossa ovat mukana myös Ely-keskus, Metsäkeskus ja Maanmittauslaitos.

Uusi sertifiointimenetelmä ei edellytä sopimuksia metsäomistajakentän kanssa. Luomukeruualue voidaan perustaa esimerkiksi yhdelle metsätilalle, muutaman tilan yhteenliittymälle, luomutilalle tai se voi olla ulkopuolisen selvittäjän kokoama laajempi alue.

Eija Vuorela muistuttaa, että luomukeruualueiden sertifiointi ei rajoita metsänomistajan toimia eikä aiheuta heille kustannuksia.

– Luomukeruualue ei ole luonnonsuojelualue, vaan metsää voi hoitaa kuten aina ennenkin.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Voi luoja mitä huuhaata
On se kumma kun pitää olla joku sertifikaatti jotta ymmärtää että Suomessa lähes kaikki metsät ovat puhtaita ja luomuja. Toki ei se ole hölmö joka pyytää vaan se joka maksaa. Jos tuntuu että maailma pelastuu syömällä kallista luomumustikkaa, siitä vaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Voi luoja mitä huuhaata
Kuukletappa viljellyn mustikan ravintoarvot vs metsämustikan ni tajuat. Esim pensasmustikka=ei mitään ravintoarvoa verrattuna metsäläiseen. Toki arvoja on mutta ei niin superina kuin metsäläinen. Ja aasialaiset voisivat helposti tulla huijatuksi ilman sertejä joten ooOoo.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Voi luoja mitä huuhaata
Luomumerkintä on yksinkertainen ja kaikkialla ymmärretty tapa kertoa, että tuote on tuotettu ekologisesti kestävällä tavalla. Mistä ulkomaalaiset voivat tietää, miten Suomen metsiä hoidetaan? Tehometsätaloutta harjoitetaan monin paikoin; tiedätkö itse maailman maiden metsätalouden tilasta? Tuo luomumerkin lisääminen suomalaisiin marjoihin ja sieniin on taatusti halvempi ja tehokkaampi tapa kertoa tuotteiden puhtaudesta kuin vaikkapa laaja valistus- ja mainoskampanja koko maailmaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Voitaisi?
No miksi sitten ei sertifioida ja kiiruusti. Tosin asiassa ollaan n. 20 v. myöhässä. Siis jo tuolloin valmistimme metsämarjoista sertifioituja luomuhilloja vientimarkkinoille mm. Saksaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
sertifiointi
mitä kielen käyttöä , pitää yrittää laittaa jokin vieraskielinen sana. väliin . huuhaata koko juttu tosiaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »