Hengen ravintoa tarjottimella

JUKKA VEHMANEN

Yritystoimintaa ja uskonnollisuutta ei Suomessa yleensä yhdistetä samaan mielikuvaan. Liikkeenjohdolle uskonnollisuuden näkyminen yrityksessä on selvä riski, sen vuoksi voi menettää asiakkaita.

Hampurilaisketju Hesburgerin perustaja turkulainen Heikki Salmela puhuu kuitenkin kristillisestä uskostaan avoimesti.

-  Miksen puhuisi? Se on suurinta, mitä minulle on tapahtunut ja suurinta, mistä voin kertoa, hän sanoo ja kehuu muuttuneensa uskoon tulonsa jälkeen jopa anoppinsa mielestä inhimillisemmäksi.

- Urani alkuaikana olin todella hurja tyyppi. Olin varmaan Suomen kovimpia kiroilijoita. Uskoon tulon jälkeen kiroilu jäi kuin seinään. Nyt kun vain kuulenkin kirosanan, viluväreet menevät pitkin selkäpiitä. Kaverit vetävät ärräpäät takaisin seurassani, hän kuvaa muutosta.

Salmela sanoo, että voi juoda 2-3 lasillista viiniä, koska "minusta uskon asiat eivät perustu ulkoisiin tekoihin, vaan siihen mitä on sydämessä".

Rajansa se on Salmelankin suvaitsevaisuudella.

- Kerran minulle tarjottiin Jatimatic -aseiden valmistusta. Silloin sanoin, että tämä juttu ei ole minua varten.

Salmela on sitä mieltä, ettei hampurilaisravintola ei ole mikään uskonnollisen ideologian paikka.

- Kirkko on kirkko ja hampurilaisravintola on palveluyritys. Vaikka uskossa olooni suhtaudutaan yleensä positiivisesti, en silti voi alkaa tuputtaa sitä sadalletuhannelle päivittäiselle asiakkaallemme. Siitä ei hyvää seuraisi.

skontotieteen tutkijan Jenni Heinosen mukaan yrittäjät eivät halua, että taustalla vaikuttava uskonto näkyisi heidän liiketoiminnassaan. Heinonen on tehnyt pro gradun aiheesta Mooses on mooses ja bisnes on bisnes? - Näkökulmia uskonnollisuuden ja yrittäjyyden suhteeseen.

Heinosen haastattelemista yritysjohtajista kaikki suhtautuivat yrityksen ja uskonnon yhdistämiseen pikemminkin kielteisesti kuin myönteisesti. Liiketoimintaan liitettynä uskonnon pelätään jopa loukkaavan toisenlaisen vakaumuksen omaavia. Uskonnon vaikutus loppuu tehtaan portilla ja usko halutaan pitää tiukasti yksityisasiana.

Esimerkiksi Ruokakeskon vanhoillislestadiolainen toimitusjohtaja Terho Kalliokoski on maallikkosaarnaaja, mutta ei silti halunnut puhua uskostaan Turun Sanomien haastattelussa. Kalliokoski on joutunut tukalaan rakoon ja oman uskontokuntansa edustajien tulilinjalle nettikeskusteluissa siksi, että Kesko haluaa viinit ruokakauppoihin.

Arvostelijat katsovat Ruokakeskon toimitusjohtajan edistävän Keskon asiaa uskontonsa oppien vastaisesti.

irkon tutkimuskeskuksen tutkijan Kimmo Ketolan mukaan liikemiehet ovat kuitenkin alkaneet hakeutua avoimemmin mukaan herätyskristillisiin ryhmiin, jotka ovat viime vuosina lisääntyneet.

- Vaurastumista ei enää pidetä Jumalan tahdon vastaisena, sanoo Ketola.

Ilmiö näkyy kaupunkilähetystaustaisessa Helsinki Missiossa, jonka johtoelimistä löytyy monia elinkeinoelämästä tuttuja kärkivaikuttajia. Valtuuskunnan puheenjohtajana on SOK:n entinen pääjohtaja, vuorineuvos Kari Neilimo ja jäseninä istuvat muun muassa OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen , Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen, Yhdyspankin entinen pääjohtaja Ahti Hirvonen , Marimekkonsa myynyt yrittäjäneuvos Kirsti Paakkanen , Suomen pankin entinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen sekä vuorineuvos Kari O. Sohlberg.

Hallituksen puheenjohtajana on Skanskan entinen toimitusjohtaja Mauri Niemi ja jäsenenä muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton entinen toimitusjohtaja Johannes Koroma.

Helsinki Missio on kristillisen ihmiskäsityksen pohjalta toimiva avustustyöyhdistys, joka avaa yrityksille mahdollisuuden esimerkiksi vanhusten, nuorten ja kehitysvammaisten auttamiseen ja yhteiskuntavastuun kantamiseen.

Vuorineuvos Kari Neilimo painottaa, että Helsinki Mission tehtävä on ensisijaisesti sosiaalinen, mutta taustalla näkyy myös kristillisfilosofinen pohja. Neilimo sanoo, että hänellä itsellään on kristillinen tausta, mutta hän ei halua eritellä uskoaan julkisesti.

Neilimo ei ole havainnut, että yritysjohtajien piirissä koettaisiin jotenkin ristiriitaisena leimautuminen kristillistaustaiseen yhteisöön.

- Kristillisyys on Suomessa valtaväestön uskonnollinen vakaumus ja se vaikuttaa syvällisesti suomalaisen yhteiskunnan perusarvoihin, hän huomauttaa.

Neilimo arvelee, että yritysjohtajien kiinnostus auttamiseen liittyy keskusteluun vastuullisesta yritystoiminnasta.

- Ajatellaan, että jos meidän yrityksellä menee hyvin, siitä voi ohjata osan sosiaaliseen hyvään. Oma elämänvakaumukseni on sellainen, että haluan auttaa vähävaraisia ja vaikeuksissa olevia. Näen Helsinki Mission kautta arkielämän toisen puolen, jota ei johtajan isosta huoneesta läheskään aina näe. Suurta numeroa auttamisesta ei pidä tehdä.

Neilimo arvelee, että yritysjohtajien uskonnolliset näkemykset eivät kovin paljon näy työpaikoilla.

- Eikä tarvitsekaan näkyä. Tärkeämpää on, että yritys on hyvä yrityskansalainen ja toimii eettismoraalisesti yhteiskuntavastuullisena, sanoo Neilimo ja lainaa Body Shopin perustajaa Anita Roddickia : "Hyvyys on hyvää bisnestä".

Neilimo ei yhdykään täysin Sampon konsernijohtajan Björn Wahlroosin käsitykseen siitä, että yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen.

Irtisanomiset ja lomautukset eivät tunnu kovin lähimmäisenrakkaalta toiminnalta, mutta Neilimo on sitä mieltä, ettei yrityksen henkilöstösaneerauksia voi liittää eettisyyden vaatimukseen.

- Jos markkinat eivät vedä, yritysjohtajan on pidettävä huolta siitä, että annetuilla resursseilla pärjätään. Toinen asia on se, miten irtisanomiset hoidetaan fiksusti ja avoimesti. Se taito kuuluu hyvään yritysjohtamiseen.

Heikki Salmela on samoilla linjoilla Neilimon kanssa ja sanoo, että yritykset pelaavat niin pienillä kassavaroilla, että ne eivät voi ottaa sosiaalista vetovastuuta.

- Irtisanomisia vastaan sinnitellään silti viimeiseen asti ainakin perheyrityksissä, vakuuttaa Salmela.

Lomautus- ja irtisanomiskierteeseen joutuneessa Suomessa valtiovalta onkin vedonnut yrityksiin, jotta ne pitäisivät kaikin hampain kiinni työntekijöistään taantuman syvenemisen estämiseksi.

- Suomalaisilla yritysjohtajilla on hyvä moraali eivätkä he lähde kevein perustein lomauttamaan ja irtisanomaan, sanoo puolestaan Neilimo, jonka mielestä yritysjohtajan on oltava kuin Raamatun hyvä paimen.

- Hän on olemassa omia joukkoja varten. Heistä johtajan on ensisijaisesti huolehdittava.

eikki Salmelan perheellä on alkamassa oma suuri missionsa. Salmelat ovat yhteistyökumppaneiden tuella perustamassa Bangladeshiin sadalle lapselle lastenkotia ja koulua 300:lle lapselle.

- Hanketta on käynnistelty hiljaisuudessa neljä vuotta ja meillä on siellä jo tontti valmiina. Ihme olisi, jos hanke ei nyt lähtisi liikkeelle, kertoo Salmela, joka uskoo saavansa missiostaan eräänlaisen eläkeviran.

- Minua aiemmin Bangladeshissä käynyt poikani Kari sanoi, että jos Jumala on olemassa, niin ei ainakaan siellä. Paikka oli kammottava kokemus, Salmela sanoo.

utkija Jenni Heinosen mukaan yritysjohtajat eivät kerää uskonnolla sulkia hattuunsa eivätkä tunnusta käyttävänsä uskoaan hyväksi omien taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uskontoa on kuitenkin käytetty liike-elämässä huijauksiin, eivätkä tapaukset ole edes harvinaisia. Niinpä uskonnon liittäminen yrityskuvaan ei antaisi yritykselle lisäarvoa, se ei takaisi sitä, että yritystä pidettäisiin eettisenä ja kaikissa liiketoimissaan rehellisenä.

Uskovia yrittäjiä yritetään käyttää toisaalta hyväksi.

Heikki Salmelan mukaan erilaisia avunpyytäjiä riittää, varsinkin tällaisten haastattelujen jälkeen.

- Siinä saa olla tarkkana ja pidettävä pää kylmänä.

einosen haastattelemille yrittäjille on luontevaa noudattaa yrittämisessä samanlaisia arvoja kuin elämässä yleensäkin. Esille nousivat rehellisyys, avoimuus ja oikeudenmukaisuus.

Jenni Heinosen mukaan jotkut yrittäjät luottavat rukoilemisen auttavan yritysriskien pienentämisessä. Silti rukouksen ei ajateltu korvaavan yrittäjän omaa työtä, vaan valtaosa yrittäjistä korosti ennen kaikkea rukoilemista keinona rauhoittua, saada rohkaisua ja jaksaa yrittäjänä toimimista.

Salmela ristii kätensä rukoukseen vähintään kerran päivässä.

- Vaikea sanoa, auttaako se liiketoimia, mutta onhan se ääretön etuoikeus. Siinä voi huokailla ongelmia toiselle. Minulla on myös sataprosenttista näyttöä siitä, että rukouksiini on tullut vastauksia, Salmela vakuuttaa ja kiittelee ikionnellisena sitä, kuinka siunauksellisen hyvin hänen omat asiansa ovat.

Salmela muistuttaa, että Suomessa elämä on jo niin yltäkylläistä, että lisätavara on vain pahasta.

Itselleen hän ei halua enää edes joululahjoja.

- Mutta varmaan minä ne sukat taas saan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.