Turkulaisarkkitehtien kädenjälki näkyy pian presidentinlinnassa

TS/Arto Takala<br />LPR-Arkkitehtien kohteisiin kuuluu esimerkiksi Helsingin musiikkitalo. Toimistossa on viisi osakasta, joista kuvassa Jaakko Rautanen (vas.), Mikko Pulkkinen, Ola Laiho ja Pauno Narjus. Viides osakas on kuvasta puuttuva Ilpo Raunio.
TS/Arto Takala
LPR-Arkkitehtien kohteisiin kuuluu esimerkiksi Helsingin musiikkitalo. Toimistossa on viisi osakasta, joista kuvassa Jaakko Rautanen (vas.), Mikko Pulkkinen, Ola Laiho ja Pauno Narjus. Viides osakas on kuvasta puuttuva Ilpo Raunio.

Jenni Kimpimäki

Turkulaisen LPR-Arkkitehtien kädenjälki näkyy useissa maan kansallisesti tärkeissä rakennuksissa, joista seuraavaksi on vuorossa presidentinlinna Helsingin Katajanokalla. Viimeksi 1970-luvulla perusteellisesti kunnostettua linnaa ryhdytään peruskorjaamaan ensi kesänä.

Urakasta tulee varsin pitkäkestoinen, sillä linnaa voidaan kunnostaa vain kesäisin, kun presidenttipari oleskelee Naantalin Kultarannassa.

Pitkäkestoiset hankkeet ovatkin nyt varsin tervetulleita, kun talouden epävarmuus iskee vähitellen yhä uusille aloille. LPR-Arkkitehteihin talouden laskusuhdanne ei ole ainakaan vielä heijastunut töiden vähentymisenä, vaikka rakennusalaan liittyvät toimialat ovat yleisesti vaikeuksissa.

- Meillä on useita pitkiä projekteja, jotka jatkuvat. Asunto- ja toimistopuolella muutos varmasti jo näkyy, arkkitehti Mikko Pulkkinen arvioi.

Rakennustaiteesta bisneksen suuntaan

Kilpailua suunnittelutöistä käydään joka tapauksessa tiukkojen taloudellisten kriteerien alla.

- Arkkitehtuurista on tullut enemmän bisnestä, kun sitä aiemmin katsottiin enemmän rakennustaiteellisesta näkökulmasta. Hinnat ovat tulleet oleellisemmiksi tarjouksissa, ja yhä enemmän joudutaan ajattelemaan taloudellisesti, arkkitehti Ola Laiho arvioi.

Arkkitehti Jaakko Rautanen toteaa, että suurin murros tapahtui tosin jo lamavuosina 1990-luvulla.

- Heti perään muuttui kilpailulainsäädäntö EU:n myötä. Niinä aikoina hinnat poljettiin alas, eikä sieltä ole noustu samaan tahtiin kuin monilla muilla aloilla, hän sanoo.

Arkkitehti Pauno Narjuksen mukaan arkkitehtipalkkiot ovat Suomessa pienempiä kuin monissa muissa maissa. Osaltaan palkkiot ovat vaikuttaneet alalla siihen, että arkkitehdit suunnittelevat nykyisin yhä harvemmin yksityiskohtia, kuten valaisimia tai kalusteita.

- Prototyyppien tekeminen maksaa ja toisaalta aikataulut ovat kireitä, Narjus sanoo.

Esimerkkejä LPR-Arkkitehtien uusimmista töistä ovat Helsingin musiikkitalo ja Lounais-Suomen vankila. Näkyvimpiä aiempien vuosien töitä ovat muun muassa eduskuntatalon laajennus yhdessä Pekka Pitkäsen kanssa, Ateneumin peruskorjaus ja Turussa esimerkiksi taidemuseon peruskorjaus, Forum Marinum ja Turun taideakatemia.

LPR-Arkkitehdit on suunnitellut runsaasti kohteita Turun ulkopuolella, kun taas useiden pienempien turkulaistoimistojen suunnittelua näkyy eniten Varsinais-Suomessa.

Joidenkin turkulaisarkkitehtien kädenjälkeä näkyy kuitenkin ympäri maata ja ulkomaillakin. Esimerkiksi Pekka Vapaavuori on suunnitellut taidemuseo Kumun Tallinnassa, arkkitehtitoimisto Siggen jälki näkyy muun muassa Suomen suurlähetystössä Berliinissä ja Lahden rautatieasemalla ja Schauman-Arkkitehdit puolestaan on suunnitellut esimerkiksi useiden paikallisten kauppakeskusten lisäksi Lempäälän Ideaparkin.

Nuorten puute näkyy Turussa

Valtaosa suomalaisista arkkitehdeista on niin sanottuja yleisarkkitehteja. Erikoistumista on kuitenkin esimerkiksi asuntopuolella.

- Erikoistuminen syntyy usein sitä kautta, että joku on tehnyt hyvän työn jossain kohteessa. Sairaalat ovat esimerkki tällaisesta kohteesta, Laiho sanoo.

LPR on Suomen mittakaavassa suurehko toimisto henkilöstön määrällä mitattuna. Turussa suurin piirtein saman verran työllistävät myös arkkitehtitoimistot Sigge ja Schauman. Suurin osa on muutaman arkkitehdin toimistoja.

Kaikkiaan Suomen arkkitehtiliiton SAFA:n jäseniä ja opiskelijajäseniä on Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan alueella Turun SAFA:n johtokunnan puheenjohtajan Maarit Kaipiaisen mukaan noin 190.

LPR:n osakkaiden mukaan kilpailu toimistojen välillä ei ole mitenkään veristä.

- Ihan hyvin tullaan toimeen keskenämme, eikä alalla mitään suurempaa työttömyyttäkään ole, Laiho kuvailee.

Arkkitehtikoulutusta on Suomessa Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

- Näissä kaupungeissa on paljon toimistoja, ja ne myös saavat tarvittaessa helpommin tilapäistä työvoimaa projekteihin. Keskustelu on virkeämpää, kun mukana on nuoria, Laiho arvioi.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.