Suomen soijarehu tulee Brasiliasta

Turun Sanomat

Suomen Rehun hankintajohtaja Risto Uusitalo arvio, että brasilialainen soija kattaa suomalaisten sika- ja siipikarjatilojen valkuaisainetarpeesta 80 prosenttia.

Muualta soijaa ei käytännössä Suomeen enää tuoda, koska muut suuret tuottajamaat, kuten Yhdysvallat ja Argentiina, käyttävät soijaviljelyssä lähes pelkästään geenimuunneltuja siemeniä.

Uusitalon mukaan Brasiliassa soijan viljelyalasta vielä noin puolet tuottaa perinteistä maatiaispapua.

Sadosta kuitenkin jo noin 80 prosenttia määrittyy geenimuunnelluksi.

- Siellä on logistiikassa valtavia rekkamääriä. Kun papua ajetaan ympäri maata sijaitsevista varastoista satamiin, erityyppiset pavut saattavat sekoittua kuljetusketjussa keskenään, toukokuussa Etelä-Brasiliassa soijantuotantoon tutustunut Uusitalo selittää.

Papulaadun analyysi on hänen mukaansa tarkka ja siinä pelataan varman päälle.

- Sekoittunut erä luokitellaan aina gm-eräksi, vaikka 98 prosenttiakin erästä voisi olla maatiaispapua.

Soijasta rehua Euroopassa

Geenimuuntelemattomasta soijasta on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Soijan hintaa nostavat myös kuljetuskustannukset ja viime aikoina raaka-aineista kiinnostuneet uudet sijoittajat sekä suoranainen pörssikeinottelu.

Uusitalo kertoo, että soijarouheen hinta on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa.

- Soijarouheen osuus rehun kokonaiskustannuksista on nyt noin 30-40 prosenttia.

Pohjois-Brasiliassa kasvanut soija lähtee tuotantoalueilta ensin kuorma-autoilla jokisatamiin. Matka jatkuu Amazonin sademetsien läpi jokiproomuissa, jotka saapuvat lopulta valtamerisatamiin Atlantin rannikolla.

Soijayhtiöt puristavat pavuista öljyn pois. Jäljelle jäävä rouhe hyödynnetään Euroopassa pääasiassa eläinrehuissa. Soijaa myyvillä maatalousyhtiöillä on puristamoja sekä Brasiliassa että Euroopassa.

- Tällä hetkellä emme tuo mitään suoraan Brasiliasta, vaan ostamme soijarehun eurooppalaisilta puristamoilta, Uusitalo kertoo.

- Kotimaisen härkäpavun viljely voisi korvata keskipitkällä aikavälillä tuontisoijasta 10-20 prosenttia, miettii Uusitalo.

Suomeen soijarehu saapuu Keski-Euroopasta laivakuljetuksin sekä tietysti kuorma-autoilla. Uusitalon mukaan kuljetuksen osuus soijarouheen loppuhinnasta on noin neljännes.

Tieto soijan alkuperästäkin on saatavilla.

- Yleisemmin se on Mato Grosson osavaltiosta.

Uusitalon tapaamisissa tuottajat eivät ole nähneet Amazonin ympäristöhaasteita ongelmana. Asia on heidän mukaansa hallinnassa.

- He ovat myös tunnistaneet tarpeen, että pitää käydä keskusteluja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Tuotannon kasvattamiseen brasilialaiset yhteistyökumppanit suhtautuvat luottavaisesti.

- Heidän mukaansa siellä on vielä valtavat mahdollisuudet lisätä soijantuotantoa. Ja viime vuonna Brasiliasta tuli jälleen ennätyssato.

- Mutta jos se tuotanto jää tähän, niin sitten tulee hinta nousemaan voimakkaasti. Kyllä tämä kysyntä ruoan suhteen kasvaa vielä valtavasti maailmalla.