Katoavaa kimallusta

TS/Jonny Holmén
TS/Jonny Holmén

LIISA ENKVIST

Tuotantopäällikkö Kari Kouvonen seisoo keskellä hiljaista teollisuussalia Turun Peltolassa. Viimeiset koneet ja kulta sepän pöydät todistavat 108 vuotta Turussa toimineesta yrityksestä.

- Hyvä on, että osaaminen säilyy Suomessa. Harmi kuitenkin, että ei Turussa, huokaa Kouvonen haikeana.

Viimeiset 40 vuotta turkulaisen Kultateollisuus Oy:n palveluksessa ollut Kouvonen jäi vaille työpaikkaa, kun tuotanto siirrettiin Hämeenlinnaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut Ruotsi, mutta hämeenlinnalainen Kultakeskus ehti ostaa turkulaisyrityksen sen aikaisemmalta omistajalta, norjalaiselta K.A.Rasmussenilta, joka oli jo tehnyt tuotannon siirtopäätöksen läntiseen naapuriin.

Viime viikolla, vappuaattona, Kultateollisuudessa valmistui viimeinen Turussa tehty hopeatuote, 620-millinen Pilari-kynttilänjalka. Sitä ennen olivat hiljentyneet muun muassa koneet, joilla tehtiin jo vuonna 1899 Suomi-sarjan ensimmäisiä osia, kalaottimia.

- Niitä tehtiin periaatteessa aivan samalla tavalla nykyisin, kuin 108 vuotta sitten, kertoo Kouvonen.

Jugend-tyylinen Suomi-hopea on aitoa turkulaista osaamista. Sarjalle on luonut linjat Akseli Gallen-Kallela , mutta malli on saanut lopullisen silauksensa Turussa. Kultateollisuuden toinen suosittu sarja, Tähkä, on uudempi ja periytyy 1950-luvulta.

Kouvosen mukaan pöytähopeiden suosio on pysynyt melko vakaana. Viime vuonna tosin oli laskua. Tuontia tai vientiä tällä alalla ei hänen mukaansa juuri ole.

- Suomalaisilla on niin oma makunsa, samoin kuin kaikissa muissakin maissa, Kouvonen toteaa.

Turku oli vielä 1970-luvulla kultasepänteollisuuden kehto. Ala työllisti useita satoja henkilöitä. Ammattitaito ja osaaminen olivat arvossaan. Kulta-ajasta kertoo muun muassa Hansakorttelin Kultatalo-nimi. Samalla paikalla sai alkunsa juuri Kultateollisuus edellisvuosituhannella.

Hämeenlinnalaisen Kultakeskus Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Ruohola kertoo, että hopeisten aterimien valmistajista Kultateollisuus oli likimain ainoita ostokohteita jäljellä Suomessa. Jo reilut 10 vuotta sitten Kultakeskuksen omistukseen siirtyneen Auran Kultasepän toiminnot siirrettiin Hämeenlinnaan.

Kultakeskus on Suomen suurimpia toimijoita jalometalliesineiden tuotannossa. Suuriin kuuluu myös Kalevala Korun ja Lapponian muodostama yhtiö.

- Aterimien valmistus on siinä mielessä hyvin erilaista, kuin esimerkiksi korujen, että tämä on hyvin teollista toimintaa, enneminkin metalliteollisuutta, kuin taidetta, Ruohola kertoo.

Paljolti käsityötä on silti aterimien ja kynttilänjalkojenkin valmistus. Apuna käytetään toki koneita, mutta monet työvaiheet vaativat taitoja, joita on enää harvalla.

Turkulaisen Hopeamestarit Oy:n toinen omistaja ja yrittäjä Antti Flink kuuluu niiden vajaan kourallisen joukkoon, joka Suomessa osaa painosorvata hopeaa. Kynttilänjalka syntyy hopeasta käsityönä hieman savenvalannassa käytettävän dreijan tyyppisellä koneella.

- Me teemme kaikki tuotteemme alusta saakka itse, kertoo Hopeamestareiden toimitusjohtaja Antero Korhonen

Korhonen näyttää innoissaan esimerkiksi hopealusikan eri työvaiheita. Niin sanotusta työhopeasta tehty levy kaulitaan eli valssataan ensin täsmälleen oikean paksuiseksi, 1,5 millimetrin paksuiseksi levyksi. Sitten siitä leikataan koneella lusikan mallinen pala. Lusikkaosaa taotaan ohuemmaksi ja se saa koveran muotonsa. Loppujen lopuksi lusikka kiillotetaan ja uitetaan vielä hopeakylvyssä.

- Isompia työvaiheita on jopa 25 kappaletta, kertoo Korhonen.

Hänen mukaansa kotimaiset hopeaesineet tekisivät kauppansa, jos niitä myisi noin 20 prosenttia alle omakustannushinnan.

- Mutta sehän ei kauan kannattaisi, hän nauraa.

Korhonen ja Flink perustivat Hopeamestarit kun sitä edeltävä yritys Perring Oy meni 1990-luvulla konkurssiin. Isoissa, koneita täynnä olevissa tiloissa Barkerin talossa oli aluksi töissä seitsemän henkeä.

- Nyt olemme kahden, sillä myynti on ollut aika vähäistä, Korhonen kertoo.

Kerrosta ylempänä Barkerin talossa sijaitsee aikoinaan Hopeamestareiden kanssa samaa yritystä ollut Heimon Koru, jossa kultakoruja tehdään neljän hengen voimin. Turkulaista osaamista edustaa myös Tammen Koru.

Tilastojen valossa jalometalliala on kuitenkin ollut hyvässä kasvussa useamman vuoden ajan.

- Viime vuosi tosin on poikkeus. Notkahdusta on vaikea selittää millään yksittäisellä asialla. Tämä vuosi näyttää taas hyvältä, kertoo kertoo Kello- ja jalometallitukkukauppiaiden toimitusjohtaja Juhani Pursiainen .

Hyvää kasvua selittää tietysti pitkään jatkunut noususuhdanne.

- Ihmisten varallisuuden kasvusta kertoo muun muassa se, että alan tuotteiden yksikköhinnat ovat nousseet. Kulta myy yhä enemmän ja jopa kahden tuhannen euron kelloja menee nykyisin hyvinkin kaupaksi, Pursiainen sanoo

Myös selkeällä, skandinaavisella muotoilulla on omat kannattajansa. Sen tietää toimitusjohtaja Annakaisa Laakso , joka vetää Turussa Platinoro -nimistä koruyritystä.

- Lähes kaikki korumme tehdään käsityönä. Vaikka ne ovatkin sarjatuotantoa, on jokainen koru yksilöllinen, Laakso kertoo.

Platinoro syntyi, kun Auran Kultasepällä 20 vuotta pääsuunnittelijana ollut kultaseppä Pekka Piekäinen perusti Laakson kanssa oman yrityksen.

- Hankimme Auran Kultasepältä koneita, ja saimme myös työntekijöitä sieltä, Laakso kertoo.

Platinoro työllistää viisi henkeä ja liikevaihto on reilut puoli miljoonaa euroa. Vuonna 2004 edesmenneen, palkitun muotoilija Piekäisen perintö elää koruissa.

- Vaikeiden aikojen jälkeen meillä menee nyt hyvin, kasvua on alkuvuonna ollut jopa 30 prosenttia. Tällä alalla pärjää, kun löytää oman tyylinsä, uskoo Laakso.

TS/Tuula Heinilä
TS/Tuula Heinilä
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.