Tarroihin erikoistuminen pelasti Auraprintin

TS/Jari Laurikko<br />Auraprint kasvoi Mauri Taivalkosken toimitusjohtajakaudella Suomen suurimmaksi tarrojen valmistajaksi.
TS/Jari Laurikko
Auraprint kasvoi Mauri Taivalkosken toimitusjohtajakaudella Suomen suurimmaksi tarrojen valmistajaksi.

PEKKA HAKANEN

Palkkapussia, Koskenkorvaa, Lippupalvelun lippua ja sakkolappua yhdistää muukin kuin vauhdikas vappu. Kaikkien tuotteiden takaa löytyy turkulainen painotalo Auraprint.

Auraprint valmistaa etikettejä moniin muihinkin tuotteisiin kuin Koskenkorvapulloon. Yhtiön tarroihin voi törmätä niin juusto- kuin lihatiskilläkin. Palkkalomakkeita löytyy moneen lähtöön ja Lippupalvelun kaikki liput ovat yhtiön valmistamia. Auraprintin valmistaman sakkolapun hankkiminen vaatii auton väärin pysäköintiä. Toisen vaihtoehtona on hakea sakko Norjasta saakka.

Toukokuussa alussa toimitusjohtajan tehtävän jättävällä Mauri Taivalkoskella on 30 vuoden kokemus Auraprintin johtamisesta. Kokemuksen tuomalla varmuudella Taivalkoski sanoo, että toimintaa pitää jatkuvasti kehittää ja yhtiön pitää myös kasvaa, muuten on edessä vaikeuksia.

Auraprint on kasvanut Taivalkosken aikana varsinkin yritysostoilla. Laman jälkimainingeissa yhtiö osti Helsingistä Paragon Tarran ja muutamaa vuotta myöhemmin oli vuorossa lääketeollisuuden koteloihin ja tarraetiketteihin erikoistuneen turkulaisen Jaakkoo-Taaran ja lietolaisen Painoprisman hankkiminen. Tällä vuosituhannella yhtiöön on liitetty erilaisten kilpien ja opasteiden valmistamiseen erikoistunut Suomen Turvakilvet Oy.

Pelkkä kasvu ei kuitenkaan riitä, vaan yhtiön pitää Taivalkosken mukaan keskittyä oman erikoisalalleen. Auranprintille se on ollut tarraetiketit, joiden painamisessa yhtiö on maan ykkönen.

Yhtiön liikevaihdosta tarroista tulee jo kaksi kolmasosaa. Taivalkosken aloittaessa toimitusjohtajana vuonna 1978 yhtiön koko liikevaihto tuli lomakkeista, nyt määrä on pudonnut 10 prosenttiin konsernin liikevaihdosta. Aikoinaan yhtiön leipälaji olivat tietokonelomakkeet, joiden kultakausi jäi kuitenkin aika lyhyeksi.

Erikoistuminen välttämätöntä

Painoala on Suomessa kärsinyt kroonisesta ylituotannosta. Yksinkertaisimmissa perustuotteissa hintakilpailu on ollut veristä ja konkurssit ovat olleet alalla liiankin tuttuja.

- Me olemme pyrkineet pois ylituotantoalueilta ja erikoistuneet, Taivalkoski perustelee menestystä.

Viime vuosina sijoitetun pääoman tuotto on Auraprintissä pyörinyt 12-13 prosentin paikkeilla ja liikevoittoprosenttikin on ollut 10 prosentin tuntumassa. Hyviä lukuja painoalalla.

Auraprint-konsernissa on kaikkiaan noin 260 työntekijää ja yhtiön liikevaihto on reilut 31 miljoonaa euroa.

Auraprint on asemoinut itsensä vahvasti pakkauksissa käytettävien painotuotteiden valmistamiseen, missä tulevaisuus näyttää valoisalta. Kaikesta huolimatta tietotekniikan muutos ja internet tuovat isoja haasteita painoalalle.

Taivalkoski sanoo, että yhtiön pitää pyrkiä jatkuvasti kehittämään toimintaansa ja etsimään uusia tuotteita. Auraprint on ollut mukana kehittämässä muun muassa rfid-tarroja. Toinen mielenkiintoinen hanke on älytarrojen kehittäminen. Periaatteessa tarraan kiinnitetty anturi voisi jo nyt paljastaa, onko pakkauksen sisältävä elintarvike pilaantunut. Painoalalle uusia mahdollisuuksia luo myös elektroniikan painaminen.

Uusien tuotteiden ohella myös tuotantokoneisto pitää pitää iskussa.

- Pitää myös investoida, muuten konekanta vanhenee, Taivalkoski kiteyttää.

Auraprint on ostanut tasaiseen tahtia uusia painokoneita. Moderni konekanta luo edellytykset pärjätä kilpailussa.

Kaikki alkoi Aura-lehdestä

Vaikka Auraprint tähyää tulevaan, on yhtiöllä takanaan pitkä historia. Yhtiö perustettiin jo vuonna 1886 painamaan Aura-lehteä, joka myöhemmin jatkoi toimintaansa Uusi Aura -nimellä. Marraskuun manifestin aikaan Turun Suomalainen Kirjapaino- ja Sanomalehtiyhtiö nimellä tuolloin toiminut yhtiö muutti Aurakadun ja Yliopistonkadun kulmaan valmistuneeseen Priman taloon. Myöhemmin tie vei Akselintielle Iso-Heikkilään ja Runosmäkeen.

Toimipaikkojen lisäksi painotalon tuotteet ovat muuttuneet vuosien saatossa. Yrityksellekin pitkän iän salaisuus on, että se sopeutuu muutokseen. Muutoskyvystä viestii Auraprint moderni hallitus. Viisihenkisessä hallituksessa on nimittäin naisenemmistö ja sen puheenjohtajana toimii kauppaoikeuden professorina ja oikeusministeriön kansliapäällikkönä ansioitunut Kirsti Rissanen.

Auraprintin toimitusjohtajana aloittaa toukokuussa Tero-Matti Kinanen . Samalla konserni jaetaan kahtia ja toisen yhtiön eli Jaakkoo-Taaran toimitusjohtajana jatkaa Thomas Brusila. Molemmat yhtiö toimivat jatkossakin saman hallituksen alaisina.

TS/Jari Laurikko<br />Koskenkorvapullosta löytyy Auraprintin painama etiketti.
TS/Jari Laurikko
Koskenkorvapullosta löytyy Auraprintin painama etiketti.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.