Suomen taloudesta liian suotuisa kuva

TS/Mauri Ratilainen
TS/Mauri Ratilainen

KALLE HEISKANEN

Viime aikojen talousennusteet antavat tulevaisuudesta liian myönteisen kuvan, varoittaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila . Hän kaipaa keskustelua siitä, miten talouspolitiikkaa hoidetaan, jos riskit toteutuvat.

- En ennakoi 1990-luvun alun tapaista kriisiä, mutta kasvu voi jäädä selvästi alle uusimpien toiveikkaiden ennusteiden, toimitusjohtaja Brunila sanoo.

- Kun niitä katsoo, niin syntyy positiivinen mielikuva talouskasvusta. Minä puolestani näen maailmantaloudessa ja Suomen taloudessa voittopuolisesti negatiivisia riskejä, Brunila painottaa.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että Yhdysvaltain kasvu on ensi vuonna 2,5 prosenttia, samoin EU:n ja Suomessa päästään kolmen prosentin kasvuvauhtiin.

- Nämä ovat kovin toiveikkaita ennusteita. Voi hyvinkin käydä niin, että Yhdysvalloissa jäädään prosenttiin ja Euroopassa puoleentoista, Brunila arvioi.

Euroopan unioni pudotti tämän vuoden kasvuarviotaan yhdellä prosenttiyksikön kymmenyksellä 2,6:sta kahteen ja puoleen. Brunila kummastelee:

- Ei desimaaleja voi koskaan näin tarkasti ennustaa. Miksi tehdä moista korjausta, kun pitäisi saada edes kokonaisluku oikein, pitkään muun muassa Suomen Pankissa ja valtiovarainministeriössä talouden lukuja analysoinut Brunila näpäyttää.

Suomi ei ole lintukoto

Suomessa Brunila näkee jopa perusteetonta turvallisuuden tunnetta.

- Pelkään monien edelleen ajattelevan, että täällä omassa lintukodossamme menee kaikki hyvin eivätkä maailman suuret myllerrykset meitä uhkaa, Brunila sanoo ja toivoo, ettei vallalla olevaan positiiviseen talousnäkemykseen tuudittauduta liiaksi.

Erityisesti hän kaipaa maan hallitukselta varautumista myös pahan päivän varalle.

- Meidän olisi nyt keskusteltava siitä, millä tavoin hallitus on talouspolitiikassaan valmistautunut siihen, ettei kehitys ole niin auvoista kuin kuin ennusteissa arvioidaan, Brunila sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomessa on myös omia mahdollisia palopesäkkeitä, niistä kaikkein vakavimpia noin vuoden päässä oleva hetki, kun Venäjä nostaa puun vientitullin 50 euroon ja viidennes Suomen metsäteollisuuden raaka-aineesta jää tullirajan taakse.

- Tämä on todella iso riski, joka pitää ottaa vakavasti, Brunila varoittaa ja muistuttaa metsäteollisuuden tuovan vientituloja 12 miljardia euroa vuodessa. Koko metsäklusterista kertyy verotuloja 3 miljardia euroa. Yhteensä lähes puolet opetusministeriön budjetista.

Samalla työvoimapula uhkaa, energian hinta kallistuu ja niin edelleen.

- Toivottavasti hallituksella on valmiina myös riskiskenaariot, Brunila sanoo.

Luottamus voi huveta nopeasti

Yhdysvaltain luottokriisistä on paljastunut vasta jäävuoden huippu, Brunila arvioi. Sen vaikutukset voivat olla hyvinkin laajat.

- Yhdysvaltain luottokriisi on jo vaikuttanut kansalaisten ja yritysten luottamukseen Euroopassakin, Brunila sanoo ja viittaa arvostetun saksalaisen Ifon uusimpaan mittaukseen. Saksalaisten pitkään koomassa ollut usko tulevaisuuteen ehti juuri palata, kun heijastukset Atlantin takaa horjuttivat uskoa rajusti.

- Kun luottamuspula leviää reaalitalouteen, eivät vaikutukset aiemmissakaan vastaavissa luotto- ja asuntomarkkinakriiseissä menneet ohi puolessa vuodessa tai vuodessa, Brunila ennakoi mahdollisia pitkäaikaisia talousvaikeuksia.

Yhdysvaltain asuntokupla ei nimittäin välttämättä edes jää ainoaksi.

- Euroopassa on paljon maita, joissa asuntojen hinnat ovat nousseet koko 2000-luvun, kotitaloudet ovat erittäin velkaantuneita ja sitten, kun talouskehitys hidastuu, niin myös Euroopassa tulee maksuvaikeuksia, Brunila sanoo.

Myös luotonsaatavuus voi vaikeutua.

Maapallon toisella puolella Koreassa kiinteistökupla on jo puhjennut ja konkurssiaalto koettelee rakentajia.

- Nyt näyttää hyvältä ja yritysten tilauskirjat ovat täynnä, mutta ennenkin on nähty, että tilaukset ehtyvät nopeasti, kun tilanne kääntyy toiseksi, Brunila tiivistää globalisaation pyörteissä muiden kanssa kamppailevan Suomen aseman.