Saksan Schleswig-Holsteinissa kotien sähkö syntyy tuulivoimalla

TS/Risto K. Tähtinen<br />Pohjois-Saksassa, Tanskaan rajoittuvassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa 2600 tuulivoimalaa tuottaa energian miljoonalle taloudelle.
TS/Risto K. Tähtinen
Pohjois-Saksassa, Tanskaan rajoittuvassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa 2600 tuulivoimalaa tuottaa energian miljoonalle taloudelle.

RISTO K. TÄHTINEN

Pohjois-Saksan maisema on muuttunut täysin kymmenen vuoden aikana. Lähes kaikkialla näkyy tuulivoimaloita, joiden sopivuudesta maisemaan voi hyvin kiistellä. Ensi vuoden alkupuolella Saksassa ylitetäänkin 20 000 tuulivoimalan raja.

Tuulivoimalat ovat muuttaneet paljon energiapolitiikkaa. Hyvä esimerkki on Saksan luoteinen, Tanskaan rajoittuva Schleswig-Holsteinin osavaltio, jossa on 2 600 tuulivoimalaa. Osavaltion tuulimyllyjen tuottivatkin jo kaksi vuotta sähkön keskimäärin miljoonalle kolmen hengen taloudelle eli koko osavaltion väelle.

Suomessa kotitalouksien sähköntarve voitaisiin tyydyttää tuulivoimalalla Tämän osoittaa tuulioloiltaan lähes vastaavan Saksan esimerkki. Tuulivoiman jälkijunassa kulkevassa Suomessa on toiminnassa kuitenkin vasta vajaa sata tuulivoimalaa.

Tuulivoima korvaa 50 ydinvoimalaa

Schleswig-Holsteinille ei kuitenkaan riitä, että tuulella tuotetaan sähkö kaikille asukkaille. Osavaltiohallitus on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 osavaltion sähköntarpeesta tuotetaan 128 prosenttia tuulivoimalla. Näin osavaltio valaisee myös muuta Saksaa.

Saksa on tällä hetkellä maailman johtava tuulivoimavaltio, jonka sähköstä yli 6 prosenttia tuotetaan tuulella. EU:n keskiarvo on vain puolet tästä. Saksaa seuraavat maailman tuulen kärjessä Espanja ja pian ehkä kärkeen nouseva Yhdysvallat sekä Intia ja Tanska. Myös Kiina on havainnut tuulivoiman merkityksen.

Tuulivoiman merkityksestä maailmalle kertoo se, että alan teollisuuden mukaan vuonna 2010 tuulivoimalat tuottavat yhtä paljon sähköä kuin 50 rakenteilla olevan Olkiluodon kokoista ydinvoimalaa.

Saksa on tuulivoimateollisuuden ja teknologian johtama maa. Ei ihme, että alan tärkein messu järjestetään Schleswig-Holsteinin Husumissa. Tämän viikon messuilla oli mukana myös suomalaista osaamista. ABB tekee Suomessa sähköjärjestelmiä tuulivoimaloihin, vaikka osa tuotannosta on siirretty Viroon ja Kiinaan. Moventas, Metson entinen osa, tekee vaihteistoja. Winwind valmistaa yhden ja kolmen megawatin tuulivoimaloita.

Valtio tukee tuulivoimaa

Saksan tuulivoiman menestyksen takana on valtion tuki. Energialain mukaan suurten yhtiöiden on ostettava kaikki tuulella tuotettu sähkö kiinteään hintaan. Tukea on viime vuosina laskettu ja se on nykyään keskimäärin 7,5 senttiä kilowattitunnilta.

Tuen pienentyminen on aiheuttanut, että alkuvuonna uuden tuulivoiman rakentaminen on vähentynyt Saksassa neljänneksellä. Saksan tavoite on rakentaa vuosittain uutta tuulivoimatehoa 3 000 megawattia, mutta tänä vuonna päästään ehkä vain 1 700 MW:iin.

Suurten sähköyhtiöiden mukaan ne joutuvat maksamaan liikaa tuulivoimasta. Tuulivoima-ala vaatii taas uutta tukea vanhojen pienten voimaloitten korvaamiseen suuremmilla. Ala vaatii merelle perustetuissa voimalapuistoissa tuotetulle tuulivoimalle 11-14 sentin kiinteää kilowattihintaa.

Myös saksalaiset kuluttajat maksavat osansa uusiutuvasta energiasta. Jokainen saksalaistalous maksaa kuukaudessa yhden euron ylimääräistä tuulivoiman vuoksi. Asiantuntijat laskevat kuluttajan kuukausilaskun nousevan lähivuosina 1,40 euroon.

Tuulivoimaloita myös kotitalouksille

Tekniikan voimakas kehitys on laskenut tuulisähkön hintaa. Tuulivoimalat ovatkin jatkuvasti suurentunet. Kymmenen vuotta sitten tuulimyllyt olivat alle yhden megawatin tehoisia ja lavan pituus oli 15-20 metriä. Nyt lavalla on mittaa jo 60 metriä ja markkinoille on tulossa yli 100 metrisiä lapoja. Voimaloiden teho on noussut 3-6 megawattiin.

Tulevaisuudessa isot tuulivoimalapuistot sijoitetaan merelle. Husumin messuilla kerrottiin myös maailman tähän asti suurimman voimalapuiston, 400 MW:n Borkum 2:n toteutumisesta. Puisto rakennetaan 128 kilometrin päähän Saksan Pohjanmeren rannikosta.

Energiayhtiö Eon ja ABB ovat jo allekirjoittaneet 300 miljoonan euron sopimuksen 200kilometrin pituisen tasavirtakaapelin vetämiseksi puistosta muuntoasemalle Saksaan. Voimala otetaan käyttöön kahden vuoden kuluttua.

Samaan aikaan markkinoille tulee myös pieniä tehokkaita laitteita. Saatavilla on esimerkiksi oman talon katolle sijoitettava voimala, jonka kuusimetrisessä mastossa pyörivät kolmemetriset lavat. Tällainen voimala tuottaa keskimäärin sähköä 24 kilowattituntia vuorokaudessa, kun kotitalouden tarve on keskimäärin 10 kilowattituntia. Oman tuulivoimalan saa saakin jo 24 000 eurolla.