Vävyehdokas tarttui perheyrityksen puikkoihin

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Lyhdyn perheyrittäjät Jami Hirvi (vas.) sekä Riihihuhdan perheen isäntä Vesa, emäntä Pirkko ja tytär Aino ovat tottuneet siihen, että tilan nurkilla pyörii vieraita ihmisiä. Eniten heitä harmittaisi sellainen ajattelemattomuus, että joku vahingoittaisi tai roskaisi luontoa.
TS/Ari-Matti Ruuska
Lyhdyn perheyrittäjät Jami Hirvi (vas.) sekä Riihihuhdan perheen isäntä Vesa, emäntä Pirkko ja tytär Aino ovat tottuneet siihen, että tilan nurkilla pyörii vieraita ihmisiä. Eniten heitä harmittaisi sellainen ajattelemattomuus, että joku vahingoittaisi tai roskaisi luontoa.

- Alunperin lähdimme rakentamaan puretun kanalan tilalle uutta rakennusta, josta sitten monen mutkan kautta syntyi majoitusrakennus. Heinäkuussa oli lopputarkastus, ja saman kuun aikana saapuivat ensimmäiset yöpyjät.

Tilan isäntä Vesa Riihihuhta kertoo, että Pirkko -vaimo on pyöritellyt yritysideaa jo 20 vuotta.

- Kun mahdollisuus sitten tuli, niin tämä toteutettiin kertalaakista, Riihihuhta naurahtaa.

Vesa ja Pirkko Riihihuhta ovat pitäneet Lyhdyn tilaa parikymmentä vuotta. Riihihuhtien pääelinkeino on ja tulee edelleen olemaan lypsykarjatalous. Matkailuyrityksen perustaminen tilan yhteyteen oli katse tulevaisuuteen.

- Koen, että minulla on velvollisuus siirtää tila toimivana ja tuottavana seuraajilleni, eikä EU-aikana kannata laskea pelkästään perinteisen maatalouden varaan, Riihihuhta perustelee.

Koko perheen yritys

Jami Hirvi, jota tilan omistajat Pirkko ja Vesa Riihihuhta kutsuvat leikkisästi vävykseen, on se mies, jonka hyppysissä tilan matkailupuoli etusijassa pyörii.

- Tämä on perheyritys, jossa tavoitteena on se, että kaikki tekevät kaikkea.

Isäntäväen aika vain kuluu pitkälti karjataloushommissa, siksi työnjako on tällainen, Hirvi kertoo.

Kun yrityksen parissa touhuavat myös Riihihuhdan perheen tyttäret Anni, Aino ja Auni , ovat perheen kaikki voimavarat käytössä.

- Tyttöystäväni Anni toimii yrityksen oppaana. Emäntäkoulun käynyt ja hygieniapassin suorittanut Pirkko pystyy pyöräyttämään herkullisen maatalon seisovan pöydän, Hirvi kertoo.

Lyhdyn tilan maatilamatkailuyritys ottaa Hirven mukaan vastaan matkailijoita, ryhmiä ja yritysvieraita.

Hirvi pänttää työnsä ohessa tradenomiksi Turun ammattikorkeakoulussa.

- Opiskelen yrittäjyyttä. Se kulkee meidän suvussamme veressä.

Vävykokelaalta löytyy myös Tuorlasta hankittu maaseutuyrittäjän koulutus.

- Teen tilalla kaikkea lypsämisestä peltotöihin. Olen myös lomittanut isäntäväkeä.

Harvinaislaatuiset metsät

Lyhdyssä voi kokea ainutlaatuisen luontoelämyksen. Tilalla nimittäin pääsee nauttimaan laidunnetuista tammimetsistä, joita Suomessa on vain kaksi kappaletta.

- Metsistä puuttuu monin paikoin aluskasvillisuus, joka helpottaa kulkemista, Hirvi sanoo.

Merellisissä maisemissa kelpaa heittää frisbeetä, meloa ja vaikka tuulastaa.

- Rantavedet ovat sopivan matalia vedenalaisen maailman seuraamiseen, Vesa Riihihuhta kertoo.

Erityistä Lyhdyn tilan matkailuyrityksessä on se, että siinä yhdistyy laatu ja autenttisuus. Laadusta kertoo viisi tähteä maaseutumatkailun majoitustilojen valtakunnallisessa luokituksessa - aitoudesta se, että tilalla vaeltaa ihan oikeita lehmiä, joita lypsetään ihan oikeasti. Lähemmäs maatilaelämää siis tuskin voi enää päästä.

Hirven mukaan ongelmallista on se, että ihmisillä on tietynlainen käsitys maatilamatkailusta. Lyhdyn tilalla kun ei yövytä aitassa, eikä käytetä yleisiä vessoja.

- Tämän päivän matkailijat vaativat yösijaltaan paljon. Yritämme täyttää ne vaatimukset, hän sanoo.

Teksti: HANNA-MARI HEIMO

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Lyhdyn tilan vehreässä ympäristössä kelpaa pelata frisbeegolfia. - 9-reikäistä rataa pystytään siirtämään luonnonolosuhteiden muuttuessa, toiminnanjohtaja Jami Hirvi kertoo.
TS/Ari-Matti Ruuska
Lyhdyn tilan vehreässä ympäristössä kelpaa pelata frisbeegolfia. - 9-reikäistä rataa pystytään siirtämään luonnonolosuhteiden muuttuessa, toiminnanjohtaja Jami Hirvi kertoo.
TS/Ari-Matti Ruuska<br />Tilan navetta on Suomen vanhin savirakennus. Se on rakennettu vuonna 1801.
TS/Ari-Matti Ruuska
Tilan navetta on Suomen vanhin savirakennus. Se on rakennettu vuonna 1801.