Kotimaiset vaatekaupat pinnistelevät puolustusasemissa

TS/Tatu Lertola<br />Turkulaisen Muotikuun myyjä Ella Sankamo järjestää hyllyjä uudistuneessa Maariankadun myymälässä. Vastaavanlainen putiikki voi pian näkyä Tukholman katukuvassa, jos sopiva liikepaikka kaupungista löytyy.
TS/Tatu Lertola
Turkulaisen Muotikuun myyjä Ella Sankamo järjestää hyllyjä uudistuneessa Maariankadun myymälässä. Vastaavanlainen putiikki voi pian näkyä Tukholman katukuvassa, jos sopiva liikepaikka kaupungista löytyy.

Jenni Kimpimäki

Maailmanlaajuisesti toimivat, kansainväliset vaateketjut ottavat yhä enemmän sijaa Suomen vaatekaupassa. Suurimpien vaatekauppojen kärkikymmenikössä Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta tulleita ketjuja on puolet.

Pelkästään Suomen markkinoilla toimivien pienempien vaateketjujen elintila käy ahtaaksi. Tuore merkki ahdingosta on viikon takaa, kun suomalainen 20 myymälän vaateketju Pierre Cavallo ilmoitti hakeutuvansa konkurssiin myynnin laskettua liikaa.

Kotimaisista ketjuista laskusuunnassa on ollut myös Seppälän ja Vaatehuoneen myynti. Viime vuonna Vaatehuoneen myynti laski 2,5 prosenttia ja edellisvuonna lähes 19 prosenttia. Seppälän myynti putosi kotimaassa seitsemän prosenttia, mutta kasvoi ulkomailla.

Painetta vaatekauppaan synnyttää etenkin liikepinta-alan raju kasvu. Yksistään joulukuussa Lempäälässä avautuneen Ideaparkin myötä muotikaupan liiketilat kasvoivat 18 000 neliöllä.

- Kansakunnan kulutus ei riitä kasvattamaan vaatekauppaa viittä prosenttia enempää. Jos neliöitä tulee lisää, niin jostain se on pois, Muotikaupan liiton toimitusjohtaja Yrjö Gorski toteaa.

- Tämä ja ensi vuosi tulevat näyttämään, kuka putoaa. Kisassa pärjäävät usein isot yksiköt, joilla on varaa ottaa takkiin.

Ruotsalaiset ja tanskalaiset kirivät

Tiukimmin kirineet vaateketjut tulevat Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Myynnin arvolla mitattuna eniten on Suomessa kasvanut tanskalainen Bestseller-ketju, jota avitti viime vuonna kahdeksan uuden myymälän avaaminen. Tänä vuonna ketju avaa edelleen lisää myymälöitä.

Bestsellerin ketjuja ovat Vero Moda, Only ja Vila sekä miestenvaatteisiin erikoistunut Jack&Jones, joka kasvatti myyntiään peräti 36 prosenttia.

Kärjessä on kuitenkin ruotsalainen H&M. Se tienasi viime vuonna Suomen 33 myymälällään tuplasti sen minkä kaksi seuraavaksi suurinta kotimaista yhteensä, vaikka niillä on liki seitsemän kertaa enemmän myymälöitä.

- Heidän globaali konseptinsa tekee sen, että tuotteet saadaan nopeasti myyntiin ja ostokanavat ovat tehokkaat, Yrjö Gorski toteaa H&M:sta.

-  Niiden, jotka haluavat pelata tätä peliä, on löydettävä oikeat aseet. Oman konseptin vahvistaminen kotimaassa tai laajentaminen ulkomaille voivat tuoda kasvua.

Viihde kilpailee muotieuroista

Suurimman kotimaisen vaatekaupan, Jim&Jill- ja Moda-ketjuja pyörittävän Texmoda Fashion Groupin toimitusjohtaja Tuomo Rantalankila toteaa, että liiketoiminnan muokkaaminen oman kohderyhmän mukaan kasvattaa edelleen painoarvoaan.

- Liiketoimintakonseptien merkitys on yhä suurempi, minkä vuoksi uudistimme viime vuonna Jim&Jill -ketjun ilmeen ja tuotevalikoimaa. Tänä vuonna Moda-ketjun ilmettä uudistetaan, hän kertoo.

Rantalankilan mukaan painetta luovat paitsi ulkomaiset erikoisliikeketjut myös marketit, jotka kilpailevat laajalla valikoimallaan.

- Kilpailua ei kuitenkaan ole ainoastaan toimialan sisällä, vaan myös toimialojen välillä. Pukeutumisen euroista kilpailee esimerkiksi kodinelektroniikka, Rantalankila pohtii.

Tavaratalot ja marketit haalivat vaateostajia

Vaatekaupan kasvuksi odotetaan tänä vuonna viittä prosenttia. Kokonaispotiksi muodostuu noin 3,5 miljardia euroa.

Vaikka ulkomaisten ketjujen osuus vaatekaupasta näyttää suurelta, eivät ne koko vaatekaupasta muodosta kuin 15-20 prosenttia.

Yhä useampi vaate ostetaan tavarataloista ja marketeista. Toissa vuonna 28 prosenttia vaatekaupasta käytiin tavarataloissa ja marketeissa, mutta viime vuonna osuus oli noussut jo 34,5 prosenttiin.

Isoja jakelukanavia ovat etenkin Stockmann ja S-ryhmä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.