Asiakkaana koko maailma

Timo Anttila

Nokia Siemens Networks kertoo mahdollisesti jo maanantaina suunnitelmistaan vähentää työntekijöitään. Erityisellä kauhulla uutisia on odotettu Oulussa, jossa Nokia Siemens Networksillä on tuotekehityksen lisäksi suuri tukiasematehdas. Oulun Ruskon tehtaalla on 2 250 työntekijää. Jonkin verran tuotantoa on myös Espoossa, mutta pääasiassa loput yhtiön 6 750 Suomen-työntekijästä ovat tutkijoita, tuotekehittelijöitä ja hallintoväkeä.

Oulun tilanne on muutoinkin tukala. Äskettäin Scanfil lähti Oulusta Sieviin, SCI Sanmina aloitti yt-neuvottelut Haukiputaalla ja Jutron siirtää tuotantoa Pohjois-Suomesta Viroon. Nokia-verkosto ei Oulussa enää kasva.

Nokian henkilöstö on odottanut vähennysilmoitusta hermostuneesti jo koko alkuvuoden, jonka aikana Nokiassa on käyty yt-neuvotteluja yhteisyrityksen tuotevalikoiman uudistamisesta ja päällekkäisyyksien purkamisesta. Nokia Siemens Networks on ilmoittanut, että se aikoo neljän vuoden aikana vähentää 10-15 prosenttia henkilöstöstään. Yhteisyrityksellä on noin 60 000 työntekijää.

Tunnelmaa Nokian sisällä ei ole parantanut bonusten maksamatta jättäminen viime vuodelta ja suunnitelmat pienentää toimihenkilöille maksettuja tehtäväkohtaisia kannustepalkkioita. Epävarmuutta on lisännyt Siemensin ja Saksan Metalliliiton IG Metallin välinen sopimus, jonka on väitetty antavan saksalaisille työntekijöille irtisanomissuojan syyskuun loppuun vuoteen 2009 asti. Nokian mukaan sopimus ei kuitenkaan estä irtisanomisia Saksassa.

Asiaa ei myöskään ole parantanut se, että muun muassa Tampereella joitakin tuotekehitysryhmiä on hajotettu ja sen jäsenille annettu kehotus etsiä uutta asuntoa Salon suunnalta.

Nokia silti niskan päällä

Tilanne ei silti välttämättä ole niin synkkä kuin Nokian sisältä kantautuneet tiedot antavat ymmärtää. Nokia on verkkoyhtiössä selvästi niskan päällä ja pystyi viimeisissä viilauksissa vielä parantamaan perustamisehtoja lahjusskandaalin ryvettämiltä saksalaisilta.

Nokia Siemens Networksin seitsemästä hallituksen jäsenestä neljä tulee suomalaisyhtiöstä. Johtokunnan seitsemästä jäsenestä viisi on nokialaisia, tosin heistä yksi, verkkoyhtiön henkilöstöjohtaja, on saksalainen Bosco Novak .

Epävarmuutta ja epäilyksiä kuitenkin lisää, että Suomessa pääkonttoriaan pitävän yhtiön toimitusjohtaja on ulkomaalainen, tähän saakka Nokian verkkopuolta johtanut australialainen Simon Beresford-Wylie . Nokia-enemmistöstä huolimatta verkkoyhtiön johtokunnasta neljä on saksalaisia. Lisäksi Siemensin miehillä on enemmistö yhtiön aluejohtajissa.

Nokian ja Siemensin verkkotoimintojen fuusion syntyminen oli monessa mielessä tärkeämpää Siemensille kuin Nokialle, vaikka molemmat hyötyvät siitä. Nokian verkkotoiminnot ovat olleet selvästi kannattavampia kuin Siemensin. Viime vuonna Nokian verkkotoimintojen liikevoittoprosentti oli lähes 11, kun Siemensin ylsi reiluun kahteen prosenttiin.

Nokia ja Siemens investoivat verkkoyhtiöön yhteensä 4,2 miljardia euroa. Tästä Siemensin osuus on 2,5 miljardia euroa ja Nokian 1,7 miljardia euroa.

Fuusio syntyi viime tipassa

Nokia ja Siemens sopivat puhelinverkkojen valmistuksen laittamisesta yhteiseen yhtiöön viime hetkellä. Yhtiöt olivat alan fuusiokehityksen myötä jäämässä keskikokoisiksi valmistajiksi, joilla ei uskota olevan tulevaisuutta.

Amerikkalaisen Lucentin ja ranskalaisen Alcatelin fuusion sekä ruotsalaisen Ericssonin ja brittiläisen Marconin yhdistymisen myötä oli syntynyt kaksi jättiyhtiötä, joiden kanssa Nokian ja Siemensin olisi ollut vaikea kilpailla yksinään.

Yhdistyneenä Nokia ja Siemens ovat yksi alan suurista. Ericsson-Marconin, Alcatel-Lucentin ja Nokia Siemensin yhteenlaskettu osuus maailman langattomista verkoista ja niihin liittyvistä palveluista on 65 prosenttia. Yhä omissa oloissaan olevien Nortelin ja Motorolan osuus enää 15 prosenttia. Loppuosan markkinoista nappaavat aggressiivisesti kasvavat kiinalaiset Huawei Technologies ja ZTE Corp.

Langattomien verkkojen kokonaismarkkina palveluineen oli toissa vuonna 52 miljardia euroa, mikä on kolme miljardia euroa kiinteiden verkkojen markkinaa suurempi. Nokia Siemens on langattomien verkkojen markkinaosuudessa ainoastaan kolme prosenttiyksikköä Ericssonia pienempi, mutta selvästi Alcatel-Lucentia suurempi.

Fuusioiden ajankohtaisuutta selittää se, että puhelinverkkojen valmistus on parin hiljaisen vuoden jälkeen lähdössä vahvaan kasvuun, kun yhä uusia ihmisiä ryhtyy käyttämään matkapuhelimia. Operaattorien paineita puhelinverkkojen valmistukseen lisää muutos vielä alaa hallitsevista gsm-verkoista nopeampiin ja kattavampiin uuden teknologian verkkoihin. Kolmannen sukupolven matkapuhelintekniikka 3G alkaa vihdoin lunastaa siihen liitettyjä toiveita.

Uuden tekniikan voitonkulkua pidetään väistämättömänä. Nokiassa nähdään jo nyt päiväunia vuodesta 2015, jolloin maailmassa pitäisi olla viisi miljardia ihmistä kytkeytyneenä internetiin langattomien päätelaitteiden kautta.

Yksi tärkeimmistä syistä verkkovalmistuksen keskittymiseen suuriin yhtiöihin on kuitenkin uuden tekniikan kehittämiskustannukset. Jo 3G:n kehittäminen maksoi yhtiöille maltaita, eikä näköpiirissä olevan evoluution Lte:n kehittäminen maksa ainakaan vähempää.

Toinen tärkeä syy on, että verkkovalmistajan täytyy olla maantieteellisesti läsnä kaikkialla siellä, missä asiakkaatkin ovat. Käytännössä se tarkoittaa, että myös valmistus pitää levittää lähelle asiakkaita. Näin on käynyt jo matkapuhelimien valmistamisessa, jossa Nokia ja muut valmistajat ovat sijoittaneet tehtaitaan muun muassa Intiaan ja Kiinaan.

Lisäksi verkkovalmistajan tuotevalikoima pitää olla laaja. Se samoin kuin riittävän isot volyymit takaavat, että yhtiöllä riittää voimaa tuotekehitykseen. Kehitystä avittaa myös verkkopalvelujen kasvaminen. Operaattori ostaa yhä useammin verkkonsa siten, että laitetoimittaja huolehtii sen ylläpidosta.

Siemens kantaa seuraukset

Siemensin lahjusjupakan puiminen viivästytti verkkoyhtiön alkua kolmella kuukaudella. Siemens suostui hyvittämään sotkua, sillä se siirtää uuteen yhtiöön 700 miljoonaa euroa enemmän varallisuutta kuin Nokia. Siitä huolimatta yhtiöt omistavat yhteisyrityksen puoliksi.

Nokian mukaan Siemensissä tehty laillisuustarkistus vaikutti myös pieneen määrään uuden yhtiön työntekijöitä. Samalla yhtiön toimintatapoihin otettiin eettinen malli Nokialta.

- Eettinen toiminta ei koostu vain vahvoista periaatteista, ohjelmista ja prosesseista, vaan kysymys on myös yrityskulttuurista ja yksilöiden valinnoista, toimitusjohtajaksi nimitetty Simon Beresford-Wylie perusteli asiaa äskettäin tiedotteessa.

Siemensin lahjusskandaalin ei pitäisi tuoda uudelle yhtiölle muita kuin maineongelmia. Siemens kertoi äskettäin julkistetussa 20-F-raportissaan, että se kantaa kaiken vastuun mahdollisine vahingonkorvauksineen puhelinverkkojen myynnissä mahdollisesti käytetystä lahjonnasta.