Verot ovat välttämättömiä

Verotusoikeus on tavalliselle kansalaiselle merkittävimpiä osoituksia valtion määräysvallasta. Verojen maksamatta jättäminen on rikos, josta rangaistaan.

Verotusoikeus on valtion yksinoikeus. Veron saaja ei suorita välitöntä vastiketta veron maksajalle. Kerätyillä varoilla rahoitetaan julkisyhteisöjen toimintaa niiden hoitaessa keskeisiä palveluita yhteiskunnassa.

Suomen valtion suurin tulonlähde on verotulot. Niiden käytöllä on kaksi tärkeää tehtävää: julkishyödyketuotannon rahoittaminen ja tulojen uudelleen jako.

Julkishyödykkeet, kuten maanpuolustus tai tieverkoston ylläpito rahoitetaan verotuloin.

Hyvinvointipalvelut ja tulojen uudelleen jako edistävät sosiaaliturvaa ja yhteiskuntarauhaa. Tulonsiirroilla, kuten työttömyyspäivärahoilla tai lapsilisillä, varmistetaan, että jokaisella kansalaisella on riittävä elintaso.

Veroaste määräytyy pitkälti sen mukaan, kuinka suuren roolin yhteiskunta ottaa palveluiden tuottamisessa. Suomessa veroaste on kohtalaisen korkea. Pohjoismainen hyvinvointivaltio, jossa yhteiskunta tarjoaa paljon palveluita kansalaisilleen, vaatii verotuloja. Veroastekilpailussa voiton Suomesta vievät ainoastaan Ruotsi ja Tanska.

Verotuksen rakenne ja kohdistaminen on herättänyt Suomessa paljon keskustelua. Varallisuusveron poistuttua ovat keskustelun aiheiksi nousseet perintövero sekä tuloverotuksen keventäminen.

Tulovero koostuu sekä kunta- että valtionosuudesta. Kunnan tulovero on tasavero, jossa jokainen asukas maksaa tietyn prosenttiosuuden veroja tuloistaan. Valtion osuus taas määräytyy progressiivisesti. Suurituloiset maksavat suhteessa suuremman osan tuloistaan veroina kun matalapalkkaiset.

Progressio säilyy

Progressiivinen verotus on käytössä useimmissa maissa. EU-maista esimerkiksi Virossa on tasaveromalli. Myös Suomessa on keskusteltu tasaveron käyttöönotosta. Viime keväänä Elinkeinoelämän Valtuuskunnan ekonomistin Martti Nybergin raportissa suositeltiin järjestelmää, jossa alle 7 000 euron tulot olisivat verovapaita ja ylittävältä osuudelta maksettaisiin veroa 29 prosenttia. Raportti herätti keskustelua siitä, onko nykyinen veromalli riittävän yksinkertainen ja reilu. Tulojen uudelleenjakoa mietittäessä yksinkertaisuus on kuitenkin hieman kyseenalainen meriitti. Lisäksi voidaan kysyä, onko verotus ylipäätään reilua.

Todennäköisesti progressio säilyy verotuksessa myös tämän hallituskauden ajan. Progression jyrkkyyttä sekä kokonaisveroastetta tulee kuitenkin tarkistaa aika ajoin. Liian ankara verotus voi johtaa tilanteeseen, jossa työn tarjonta vähenee ja veronkierto lisääntyy. Tällöin palkansaajat eivät koe työskentelyä kannattavaksi tai ovat jopa valmiita rikkomaan lakia välttääkseen veroja. Tällaisten uhkien esiintyessä verotuksen keventäminen on perusteltua.

Sanonnan mukaan suomalaiselle pakollisia asioita ovat verot sekä kuolema. Sanonnan hengessä varmaa on myös se, etteivät verojärjestelmämme uudistukset ole vielä päätöksessään.