Uusi tupakkalaki vääristää
ravintola-alan kilpailua

TS/Marttiina Sairanen<br />Ravintolatupakoinnin rajoittaminen on viimeinen merkkipaalu Suomen tupakkapolitiikan taipaleella. Kontrollilinjalle lähdettiin 1960-luvulla, kun Suomessakin havahduttiin tupakan aiheuttamiin terveysongelmiin.
TS/Marttiina Sairanen
Ravintolatupakoinnin rajoittaminen on viimeinen merkkipaalu Suomen tupakkapolitiikan taipaleella. Kontrollilinjalle lähdettiin 1960-luvulla, kun Suomessakin havahduttiin tupakan aiheuttamiin terveysongelmiin.

esäkuun alussa voimaan astuvasta uudesta tupakkalaista on toistaiseksi keskusteltu lähinnä tupakkakoppien ja ravintoloiden ulkopuolella tapahtuvan tupakoinnin osalta. Piiloon sen sijaan on jäänyt lakiin sisältyvä siirtymäaikasäännös, joka varsinkin kilpailullisilta vaikutuksiltaan on paljon merkittävämpi.

Uuden tupakkalain mukaan ravintola voi saada sisätupakoinnille kahden vuoden siirtymäajan, jos siellä on toteutettu riittävät rakenteelliset ja ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet savun kulun estämiseksi ravintolan savuttomalle puolelle. Tupakointi voisi siis edelleen olla sallittua niissä ilmastoiduissa ravintoloissa, joissa tarjoilutila on yli 50 neliötä, tupakointitila saa kuitenkin olla korkeintaan 50 prosenttia koko tarjoilualueesta. Siirtymäajan pituutta harkittaessa on otettu huomioon tehtyjen investointien kuoletusaika. Edellinen laki ehti olla voimassa vain muutaman vuoden.

Myös kansainvälisessä meriliikenteessä olevat laivat saavat uudessa laissa poikkeuksellisen kohtelun, niiden ravintoloissa saa kesäkuun jälkeenkin tupakoida edellisen lain ehtojen mukaan. Tätä poikkeusta perustellaan matkustajalaivaliikenteen kireällä kilpailutilanteella.

Ketjujen markkinavaltaus

Ravintola-alan pienyrittäjät ovat nyt heräämässä vastarintaan. Oululainen ravintoloitsija Heikki Jokela kerää parhaillaan adressia ravintoloiden tasavertaisen kohtelun puolesta. Vetoomus luovutetaan lähiaikoina eduskunnan perustuslaki- ja sosiaali ja terveysvaliokunnille ja Kilpailuvirastolle. Adressin mukaan siirtymäaikasäännös uhkaa monia pieniä ravintoloita ja niiden työpaikkoja. Oululaisravintoloitsija puhuu jopa suurten ravintolaketjujen markkinavaltauksesta tupakkalain avulla.

Kahta turkulaista ravintolaa, Jazz-klubi Monkia ja Yökerho Dynamoa vetävä Jussi Lehtinen on samoilla linjoilla. Lehtinen ymmärtää kyllä sen, että suuret ilmastointi-investoinnit pitää saada maksettua, varsinkin kun ne sisätupakoinnin loppuessa jäävät tavallaan turhiksi.

- On vaikeaa ymmärtää, miksei siirtymäaikaa voida myöntää samalla kaikille ravintoloille.

Uusi laki tuottaa Lehtisen mukaan asetelman, jossa valtion eräänlainen hyvitysvelvollisuus kaadetaan pienyrittäjien niskaan. Lehtinen epäilee, että lakia on valmisteltu suurten ketjujen ehdoilla ja se tulee aiheuttamaan suuren vääristymän koko alalle.

Ilmastointi vai koppi?

Lehtinen on varma, että siirtymäaikasäännös tulee vaikuttamaan suuresti ravintoloissa käyvien ihmisten valintoihin. Hän arvioi,että esimerkiksi hänen ravintoloissaan käyvistä ihmisistä noin puolet on tupakoivia. Samaan arvioon päätyvät neljä muutakin haastateltua ravintoloitsijaa. Joissakin paikoissa, esim kulttuuriravintola Uudessa Apteekissa lähes kaikki asiakkaat ovat tupakkamiehiä tai naisia.

- Ravintolassa käyttäytyminen on sosiaalista toimintaa, jos seurueessa on yksikin tupakoija niin useimmiten koko seurue istuu tupakoivien puolella, Lehtinen kuva.

Turun hieman yli 350:stä ravintolasta noin 300:n arvioidaan kesällä muuttuvan kokonaan savuttomiksi. Siirtymäaikalupia käsittelevän kaupungin ympäristöterveydenhuollon hygieenikon, Esko Salosen mukaan hakemuksia on tekeillä useita kymmeniä, toistaiseksi yhtään ei ole kuitenkaan kokonaan hyväksytty. Salonen arvioi, että kesän lähestyessä lupahakemuksia alkaa tulle kovempaa tahtia.

- Monet ravintolat miettivät parhaillaan myös sitä, onko paras ratkaisu ilmastointi vai erillinen tupakkakoppi, jossa sauhuttelu voisi jatkua myös siirtymäajan jälkeen.

Kokonaan savuttomiksi jäävien pienten ravintoloiden kohtalosta ollaan montaa mieltä. The Castle Barin ravintoloitsija, Mika Kiviniemi on varma, että ainakin kymmenkunta pientä ravintolaa tulee lopettamaan kokonaan toimintansa.

- Varsinkin pieniä lähiökuppiloita, jotka muutenkin sinnittelevät kannattavuusrajoilla, Kiviniemi arvelee.

Toiveena tasa-arvo

Sosiaali- ja Terveysministeriön terveysosaston hallitussihteerin, Liisa Katajamäen mukaan siirtymäajan vaikutuksia ravintoloiden kilpailuun asiakkaista on vaikeaa ennakoida. Katajamäki kuitenkin myöntää, että erityisesti anniskeluravintoloissa kielto ja siirtymäajat saattavat johtaa liikevaihtojen pienentymisiin tai jopa yritystoiminnan lopettamisiin.

- Toisaalta ulkomaisten kokemusten mukaan tupakkalain vaikutukset yritystoimintaan ovat jääneet vähäisiksi.

Väitteeseen perusteettomasta kilpailuedusta Katajamäki vastaa, että toisaalta pienet ravintolat ovat olleet edullisemmassa asemassa edellisen lain jälkeen, kun niiltä ei vaadittu kalliita ilmastointijärjestelmiä.

Jussi Lehtinen ei ymmärrä tätä perustelua.

- Onko se kilpailuetu, kun on jatkanut liiketoimintaansa niin kuin aina ennenkin.

Oleellista Lehtisen mukaan on se, ettei vähintään 70 000 euroa maksaviin ilmastointilaitteisiin ole ollut varaa kuin suurimmilla yrittäjillä.

- Me pienemmät ravintolat toivotaan, että tupakkalaki toteutettaisiin Suomessa muiden maiden tavoin niin, että kiellot ja rajoitukset astuisivat voimaan yhtäaikaa ja samanlaisin ehdoin kaikissa paikoissa.

TS/Marttiina Sairanen<br />Eerikinkadun Ravintola Castlessa on yksi Suomen ensimmäisiä luvan saaneita erillisiä tupakointikoppeja. Tupakalla turkulainen Jari Lindroos.
TS/Marttiina Sairanen
Eerikinkadun Ravintola Castlessa on yksi Suomen ensimmäisiä luvan saaneita erillisiä tupakointikoppeja. Tupakalla turkulainen Jari Lindroos.
TS/Arto Takala<br />Myös Jazzklubi Monk hakee siirtymäaikaa sisätupakoinnille. Lupaa varten ilmastoinnin pitää olla riittävän tehokas. Ilmastoinnin tehomittausta suorittaa asentaja Markku Kannisto Ilmatuote Oy:stä.
TS/Arto Takala
Myös Jazzklubi Monk hakee siirtymäaikaa sisätupakoinnille. Lupaa varten ilmastoinnin pitää olla riittävän tehokas. Ilmastoinnin tehomittausta suorittaa asentaja Markku Kannisto Ilmatuote Oy:stä.
TS/Marttiina Sairanen
TS/Marttiina Sairanen