Talousliite

Monopoli ei ole aina haitallinen

Täydellisen kilpailun markkinoilla yhdelläkään yksittäisellä yrityksellä ei ole markkinavoimaa. Hinta on jokaiselle annettu, ja hyödykkeen kysyntä ja tarjonta määräävät kulloisenkin hintatason.

Tällaisissa kuvitteellisissa oloissa yritys pystyy tekemään päätöksiä vain omasta tuotannostaan. Jokainen yritys tuottaa määrän, jolle riittää kysyntää. Todellisuudessa kuitenkin epätäydellisen kilpailun muodot vallitsevat. Ääritapauksena on monopoli.

Monopolimarkkinoilla tarjoajia on vain yksi. Jos tarjoaja on kiinnostunut vain voitosta, se käyttää hyväkseen markkinavoimaansa ja rajoittaa tuotantonsa määrää. Hinta on silloin korkeampi kuin täydellisen kilpailun oloissa.

Monopoliyritys voi siis määrätä markkinahinnan. Tämä ei tosin tapahdu mielivaltaisesti, sillä kysyjille jää aina päätettäväksi, paljonko he haluavat tarjotulla hinnalla ostaa.

Kartelli on monopolin kaltainen tilanne. Siinä yritykset sopivat hinnoista ja markkinaosuuksista yhdessä. Tavoitteena on taata kullekin yritykselle suurin mahdollinen taloudellinen hyöty.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kartellitoiminta on kielletty monien maiden lainsäädännössä. Suomessa yritysten välistä kilpailua valvoo kilpailuvirasto. Se joutuu aika ajoin puuttumaan yritysten toimintaan, kuten vireillä olevassa asfalttikartellitapauksessa. Kartelli voi olla myös laillinen, kuten öljyntuottajavaltioiden OPEC.

Monopolien lukumäärä

Monopolien lukumäärä kansantaloudessa riippuu siitä, miten markkinat päätetään määritellä. Yleisradiolla oli aikoinaan monopoli kotimaisiin radiolähetyksiin, mutta Suomessa oli mahdollista kuunnella myös ulkomaisia radioasemia.

Monopolin määrittelyssä on otettava huomioon markkinoiden maantieteellinen laajuus. Ruokakaupalla voi olla pienessä kylässä tai lähiössä monopoli, mutta jo kaupungin mitassa käydään yleensä kovaa kilpailua.

On myös mahdollista, että yritys on tietyllä alalla maan ainoa myyjä. Edes verkkokaupasta ei saa silloin hankituksi monopolin myymiä tuotteita.

Monopoli voi olla laillinenkin

Luonnollisessa monopolissa yksi toimija pystyy tuottamaan niin tehokkaasti, että muiden on kannattamatonta ryhtyä kilpailemaan. Joskus markkinoille tulo on liian kallista, jotta useammalla toimijalla olisi järkeä tulla markkinoille.

Luonnollisesta monopolista tavanomainen esimerkki on raideliikenne Suomessa. Jos joku suunnittelisi kilpailua VR-Yhtymä Oy:n kanssa, seurauksena olisi vararikko.

Laillinen monopoli syntyy tilanteessa, jossa valtio rajoittaa tarjontaa lainsäädännöllä. Usein laillinen monopoli on valtion itsensä harjoittamaa toimintaa. Suomessa tästä esimerkkinä on Alko Oy, jolla on yksinoikeus yli 4,7-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Poikkeuksena ovat kotimaiset tilaviinit.

Myös Raha-automaattiyhdistyksellä on valtion myöntämä monopoli. Sillä on yksinoikeus pitää raha-automaatteja käytettävänä, toimeenpanna kasinopelejä sekä harjoittaa pelikasinotoimintaa Suomessa.

Rahapelilupaan perustuvalla toiminnalla on hyödyllisiä vaikutuksia kansantaloudelle. Raha-automaattiyhdistys hankkii varoja oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiölle edistääkseen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia Suomessa.

Laillinen monopoli on näiden lisäksi kyseessä silloin, kun valtio on myöntänyt patentin esimerkiksi tietyllä alueella toimimiseen. Kyseessä voi olla yksinoikeus tietyn valmistusmenetelmän käyttöön.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Bilateraalinen monopoli syntyy, kun sekä kysyjiä että tarjoajia on vain yksi. Tällainen tilanne voi olla työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen välisissä palkkaneuvotteluissa.

Monopolia ei ole siis syytä pitää aina kielteisenä asiana. Joskus monopolille on selvät edellytykset, ja sitä voidaan pitää parhaana mahdollisena ja taloudellisimpana markkinarakenteena.

Outi Jurkkola

Kirjoittaja on kansantaloustieteen pääaineopiskelija Turun kauppakorkeakoulussa