Kylpylän huipulta häämöttää tienhaara

TS/Riitta Salmi<br />Ritva ja Pekka Niemi lähtivät Naantalin maisemista joulun viettoon Floridaan.
TS/Riitta Salmi
Ritva ja Pekka Niemi lähtivät Naantalin maisemista joulun viettoon Floridaan.

Jukka Vehmanen

Naantalin Kylpylän ylätasanteelta avautuu huikea näköala, jonka etualalla komeilee hotellilaiva ja taustalla talveen vastahakoisesti taipuva saaristo.

Ulkona puhaltaa viima ja Kuntoutusyhtymän flunssainen toimitusjohtaja Pekka Niemi kaipaa takaisin lämpimiin tiloihin.

Vaimoltaan Ritvaltakin oli jäänyt turkki sisälle.

Pekka Niemi katselee kylpylän ylimmän kerroksen hissiaulassa ympärilleen hämillään. Hän on tienhaarassa vähän eksyksissä, vaikka talo on oma.

- Mitä kautta täältä pääsee helpoiten kylpylän laivaan, mies kyselee neuvoa puhelimitse.

Ritva Niemellä on pasmat paremmin hanskassa. Hän on jo menossa rappusia alas.

Pariskunnan hyvin toimivassa roolijaossa Ritva onkin toteuttaja, Pekka ideoija ja talousmies.

Laivaan johtavalle käytävälle päästyään Pekka Niemi pohtii, että 350 metrin pituista ja 34 000 kerrosneliön kylpylärakennusta laivoineen on jo vähän vaikea hahmottaa.

- Jos sen nostaisi pystyyn, se olisi aika korkea.

Että sellainen idea tällä kertaa.

Niemillä alkaa olla hahmotusvaikeuksia koko Kuntoutusyhtymän kanssa. He myöntävät, että mittavaksi paisuneella perheyrityksellä on edessä tienhaara, jossa on tehtävä uusia valintoja.

- Pitää murtautua seuraavaan sarjaan. Päätöksiä tehdään varmaan jo ensi vuonna, Pekka Niemi tuumii.

- Jos haluamme kansainvälistyä ja kasvaa, hotellilaivat pitää ehkä eriyttää muusta toiminnasta. Monet ovat ulkomailla kiinnostuneita laivoistamme, yhtymän hallintojohtajana toimiva Ritva Niemi kertoo.

Kuntoutusyhtymä - Rehab Group pyörittää itse tai tytäryhtiöidensä kautta Naantalin ja Ruissalon kylpylöiden ohella Saga-hotellia Düsselfdorfissa sekä Naantalissa ja Lontoossa olevia Sunborn-hotellilaivoja. Kuukausi sitten yhtiö kertoi rakennuttavansa kolmannen laivan Barceloonaan. Toimintoja täydentävät Naantalin venesataman Kaivohuone ja Rantaravintola sekä muun muassa kosmetiikan, sisustustuotteiden ja lääkintätekniikan maahantuonti.

Kuntoutusyhtymä on huikea, kahden ihmisen tyhjästä luoma menestystarina. Suuria ja rohkeita investointeja tehneen perheyhtiön on jo monta kertaa arveltu kaatuvan, mutta sen yli 30 vuotta kestänyt taival puhuu puolestaan.

Kuntoutusyhtymän vieraan pääoman osuus oli kuitenkin viime vuonna jopa puolitoistakertainen liikevaihtoon verrattuna, omavaraisuusaste parinkymmenen prosentin luokkaa ja sijoitetun pääoman tuottoprosentti vain kolme.

Niemien mukaan pelkät Kuntoutusyhtymän luvut eivät kuitenkaan annan oikeaa kuvaa kokonaisuudesta, vaan huomioon pitää ottaa koko monimuotoinen yhtiörypäs.

Ulkopuolella veikkaillaan, että yhtiön pitää mennä pörssiin Barcelonan laivan rahoittamiseksi. Pulma on siinä, että perheyhtiölle tunnusluvut voivat vielä riittää, mutta pörssiyhtiölle eivät.

Myyntikin vilahtelee sivusta seuranneiden spekulaatioissa.

Niemet eivät ole koskaan mielellään puhelleet tuloksista. Kaupparekisteritiedot kertovat, että vuonna 2004 Kuntoutusyhtymän voitto ennen satunnaiseriä oli 500 000 euroa, mikä ei ole kovin paljon 33 miljoonan euron liikevaihtoon suhteutettuna. Vuonna 2003 tuli miljoonan euron tappio.

- Olemme pyrkineet investoimaan liikenevät rahat aina suoraan seiniin. Se on tehnyt yhtiön kasvun mahdolliseksi, varsinkin, kun omistajat eivät ole liian nälkäisiä. Meillä on suuret poistot ja emmekä pyrikään näyttämään tulosta, koska emme halua verottajaa osakkaaksi, Pekka Niemi perustelee.

Vaikka Naantalin Muumimaailma on ehkä imagollisesti Turun alueen merkittävin matkailuvaltti, Kuntoutusyhtymän kylpylät menevät taloudellisessa vaikutuksessa sen ohi kevyesti.

Kun pari kuukautta vuodessa auki olevan Muumimaailman työllistävä vaikutus on ympärivuotiseksi muutettuna noin 40 ihmistä, Kuntoutusyhtymä työllistää vakituisesti 500-600 ihmistä, joista Naantalissa yli 200. Sesonkina yhtiön palkkalistoilla on tuhat ihmistä.

Kun lisäksi lasketaan Kuntoutusyhtymän kaupungeille maksamat maksut ja se, että yhtiön kylpylöissä vietetään vuodessa noin 300 000 majoitusvuorokautta, kertyy siitä kerrannaisvaikutuksineen suuri hyöty koko seutukunnalle.

Kuvaavaa on, että kun Kuntoutusyhtymä solmi juuri Naantalin Energian kanssa sähkönhankintasopimuksen, sen arvo on 1,4 miljoonaa euroa.

Mutta otetaanpa alusta. Ritva ja Pekka Niemi syntyivät Tampereella.

Molemmat varttuivat yrittäjäperheissä. Pekan vanhemmilla oli radio-, tv- ja sähköfirma, Ritvan isä oli autoilija.

- Ensimmäisen telkkarini myin 14-vuotiaana, Pekka kertoo.

- Asuimme 150 metrin päässä toisistamme, mutta emme koskaan nähneet toisimme, kun Ritva liikkui päivisin ja minä öisin, Pekka Niemi kertoo.

Nuorimies lähti opiskelemaan ekonomiksi Turun kauppakorkeakouluun, jossa hän pyöritti ylioppilaskunnan isäntänä osakunnan ravintoloita.

Joku muistelee, että Pekka Niemi oli Suomessa ensimmäinen, joka ymmärsi nostaa oluen hintaa kellonajan mukaan.

Noina aikoina alkoi pariskunnan yhteinen taival. Ritva oli ammatiltaan valmis fysioterapeutti, ja he perustivat ensimmäiseksi yrityksekseen Lempi Koivurinnalta vuokrattuihin tiloihin Yliopistonkadulle Turun fysikaalisen hoitoaseman.

Vuonna 1977 toiminta siirtyi Ruissalon kylpylään, jonka kiinteistön he ostivat 1986.

Vanhaan kylpyläkaupunkiin Naantaliin vuonna 1984 noussut loistokas kylpylä aloitti Suomessa uuden kylpyläkulttuurin ja sen kansainvälistymisen. Niemiä voidaankin pitää alan uranuurtajina ja vahvan kuntoutuskonseptin kehittäjinä.

Naantalin kylpylä erottuu kylpylöiden joukossa edukseen yhä. Niemien kiinteistöissä paikat on pidetty hyvässä kunnossa.

Naantalin kylpylän rakentamisessa pariskunta käytti Baden-Badenista saamiaan vaikutteita. He ovat aina hakeneet ideoita esimerkiksi sisustamiseen ulkomailta.

Niemet tallentavat matkoillaan yksityiskohtia tuhansiin ja taas tuhansiin valokuviin, joiden joukosta poimitaan parhaat ideat toteutettaviksi.

Pekka on lähes lapsenomaisen kiinnostunut kameroista.

- Mulla on paljon hienoja kameroita, hän kehaisee valokuvaajalle.

Nykyään Suomessa on noin 40 kylpylää. Pekka Niemen mukaan siinä on viiden miljoonan ihmisen kansalle jo tarpeeksi. Häntä kiinnostaa kylpylätoiminnan laajentaminen vain pääkaupunkiseudulle.

Kaksikkoa harmittaa selvästi se, että kaikenlaisia uimahalleja ja minihoitoloita on alettu kutsua kylpylöiksi.

- Sana on vähän saastunut ja siksi olemmekin alkaneet tuoda tilalle Wellness-sanaa.

Wellnessillä viitataan hyvinvointipalveluihin, joiden kysyntä on maailmanlaajuisesti räjähdysmäisessä kasvussa.

Tehokaksikon mielihalut ovat samalla kääntyneet hotellilaivojen määrän kasvattamiseen 5-6:lla aluksella, ja Pekka Niemen intohimon, ohjelmistojen kehittämiseen.

- Ruissalossa on jo paperiton potilasympäristö. Meillä on useita hyviä ohjelmistotuotteita ja niistä voi kasvaa jotain merkittävää.

- Internetkin on meille valtava uusi mahdollisuus, koska sen ansiosta ulkomaille ei aina tarvitse lähteä. Inhoan lentämistä sydämeni pohjasta, hän sanoo.

Pariskunta on alkanut siirtää johtamisvastuuta jälkikasvulleen: Hans Niemi vetää Naantalin kylpylää ja Jari Niemi johtaa kiinteistöihin ja laivoihin liittyviä teknisiä asioita.

- Jälkikasvusta riippuu, pysyykö Kuntoutusyhtymä perheen käsissä. Poikien mielenkiinto on enemmän kansainvälissä asioissa. Pyrimme toimimaan niin, että voisimme jäädä taustavaikuttajiksi, 60 vuotta täyttänyt Pekka Niemi sanoo.

Lontoossa asunut Hans haarukoi laivan sijoittamisen sinne ja myös Naantalin Kaivohuone oli nuorten hanke. He ovat nykyään yhtymän uusien projektien etsijöitä ja käynnistäjiä.

- Kun kehitystyö hoituu perheen sisäisin voimin, se on aivan eri asia, kuin jos sitä varten jouduttaisiin palkkaamaan konsultteja tai muuta väkeä. Näin tieto säilyy talossa eikä karkaa naapuriyrityksiin, Ritva Niemi huomauttaa.

Rivien välistä voisi lukea yhteyksiä siihen, että yhtiön palkkalistoilta on kasvanut kilpailijan leipiin kylpylä- ja kongressikeskus Caribiaa nykyään vetävä Jussi Valtola ja samaa paikkaa aiemmin johtanut Esa Ranta , joka on mukana rakennuttamassa kylpylöitä kauppakeskus Jumboon ja Hankoon.

Niemen perheen kolmekymppiset pojat ovat mukana Kuntoutusyhtymän hallituksessa, mutta vanhemmat omistavat yhtiön kahdestaan.

Se on näkynyt ulkopuolelle. Kaksikon johtamistapaa kuvataan patruunamaiseksi.

Niemet ovat välillä näkemyksissään niin tinkimättömiä, että Kuntotusyhtymä on mennyt useammin kuin kerran selvittämään kantojaan rakennusyhtiöille käräjäoikeuteen asti - yleensä heikoin tuloksin.

Tiukasti omissa käsissä pysyvän päätöksenteon taustaksi Niemien kerrotaan hakevan eri tahoilta runsaasti tietoa.

- Me olemme ehkä siitä harvinainen pariskunta, että teemme päätökset yhdessä. En muista, että olisimme olleet mistään isosta asiasta eri mieltä, harvoin pienistäkään. Jos jostain ideasta ollaan eri mieltä, sitä ei sitten toteuteta, Pekka sanoo.

Pariskunta itse on eittämättä paras asiantuntija sanoessaan, että "Kuntoutusyhtymä on kahden ihmisen yhteistoiminnan tulos, jota kumpikaan heistä ei olisi saanut yksin aikaiseksi."

Sen on huomannut myös ympäristö: kun moneen tilaisuuteen tulee kutsu vain yrityksen toimitusjohtajalle, Kuntoutusyhtymästä kutsutaan aina kaksi.

TS/Riitta Salmi<br />Jari Niemi (vas.) ja Hans Niemi kuuluvat Kuntoutusyhtymän hallitukseen.
TS/Riitta Salmi
Jari Niemi (vas.) ja Hans Niemi kuuluvat Kuntoutusyhtymän hallitukseen.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.