Kaani kasvaa Jazzin tahdissa

TS/Jane Iltanen<br />Linda Salmela vetää irtohuppua Jazz-tuolin päälle. Etualalla uusin versio Jazzista, makean värinen baarijakkara.
TS/Jane Iltanen
Linda Salmela vetää irtohuppua Jazz-tuolin päälle. Etualalla uusin versio Jazzista, makean värinen baarijakkara.

LIISA ENKVIST

- Se on automaalia, selittää huonekaluyrittäjä ja muotoilija Esko Niinikorpi ja silittää varovasti kiiltävän valkoisen, virtaviivaisen tason vielä aavistuksen kosteaa pintaa.

Risto-Matti Ratian suunnitteleman Silta-tason pinta maalataan jopa kymmenen kertaa, ennen kuin se on valmis. Automaalia käytetään siksi, että pinnasta saataisiin mahdollisimman kestävä ja kiiltävä. Valmista pintaa voi myös hioa ja kiillottaa uudelleen, mikäli se naarmuuntuu.

Niinikorpi ei tiedä, että kukaan muu huonekaluvalmistaja käyttäisi kalusteisiinsa automaalia. Tämä ja monet muut erikoiset toimintatavat ovat siivittäneet piikkiöläisen huonekaluvalmistaja Kaanin menestystä. Suomessa yhä harvalukuisammaksi käyvällä toimialalla vielä erikoisempaa on se, että myynti käy kuumana. Kaanin kalusteilla on ottajia.

- Henkilöstö on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa, kuten liikevaihtokin, kertoo Niinikorpi.

Oratopin entisessä tehtaassa Piikkiössä valmistuu suomalaista huippudesignia tiuhaan tahtiin. Ratian mallien lisäksi Niinikorven oma Jazz-mallisto myy hyvin.

- Jazz on meidän perusleipäämme. Näitä tuoleja tehdään noin sata kappaletta viikossa, Niinikorpi esittelee irtohupulla verhoiltua tuolia.

Tuhansia tuoleja, harvat mukavia

Hupputuoli ei ole uusi keksintö, mutta Jazzissa on saatu kohdalleen monta palikkaa. Rakenne on käytännöllisesti katsoen ikuinen, sillä istuin ja selkänoja ovat yhtä ja samaa vanerinkappaletta.

  Käsittelyä helpottaa selkänojan kahva. Sirossa Deco-tuolissa jalan liitos puolestaan on tehty niin vahvaksi, että ennen liitosta katkeaa jalka. Muotoilu on huippuluokkaa, mutta ainoastaan sen ehdoilla ei pelata.

- Maailmalta löytyy tuhansia kauniita tuoleja, mutta vain harvoja sellaisia, joissa on todella hyvä istua, Niinikorpi perustelee.

Mukavuuden tavoittelusta sai alkunsa myös uutuus, pyöreä Kupu-tuoli.

Näyttävä, retrohenkinen Kupu maksaa 2000-2600 euroa kankaasta riippuen. Joka kodin kalusteeksi siitä ei ole, sillä se vaatii tilaa ympärilleen, mutta myynti on silti lähtenyt hyvin käyntiin.

- Tätä on jo myyty sellaista tuoli per viikko -vauhtia, mikä on uutuudelle aika hyvä, Niinikorpi kertoo.

Kaanin kalusteista puolet menee yksityiskoteihin, puolet julkisiin tiloihin. Vientiä on noin 10 prosenttia. Erikoisin tilaus lienee Addis Abeban lentokentälle Etiopiaan tehdyt istuimet.

Niinikorven onneksi suurimpiin jälleenmyyjiin kuuluu Vepsäläinen. Hiljattain uuden omistajan saaneen huonekaluketjun laajentumisvauhti on kova. Se pyrkii huonekalualan markkinaykköseksi vuoteen 2008 mennessä. Vepsäläistä nyt vetävällä, entisellä Sotkan omistajalla Mauri Ikolalla on myös näyttöä takanaan sanojensa tueksi.

- Meillä on hyvä mahdollisuus kasvaa Vepsäläisen mukana, sillä heidän parhaille merkeilleen on luvassa hyvä asema myymälöissä, Niinikorpi iloitsee.

Rokokookellot pelkistyivät

Kasvunvaraa riittää myös reilun 4000 neliön tiloissa Oratopin entisessä tehtaassa. Suurempiakin sarjoja on mahdollisuus tehdä, sillä uusiin koneisiin on investoitu lähes 700 000 euroa.

Moderneja ja virtaviivaisia huonekaluja suunnittelevan Niinikorven ura alkoi aikoinaan rokokoo-kellojen veistämisellä ja huonekalujen valmistuksella täkäläisiin kartanoihin. Kiinnostus antiikkiin on säilynyt. Vaikka tyyli on nyt eri, on puusepäntaito yhä tärkeässä roolissa.

- Tämäkin pöydänjalka on tehty päällekkäisistä umpivanerisiivuista. Kestää ikuisesti, eikä taatusti väänny. Halvin vaihtoehto tämä ei ole, mutta meille laatu ja kestävyys on ehdoton vaatimus, Niinikorpi sanoo.

TS/Jane Iltanen<br />Teijo Saikkonen hioo tammista Artek 615 -tuolia.
TS/Jane Iltanen
Teijo Saikkonen hioo tammista Artek 615 -tuolia.
TS/Jane Iltanen
TS/Jane Iltanen
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.