Kolmannes sähkön kulutuksesta katettiin halvalla tuonnilla

Sähkön tuonnin osuus nousi maanantaina kolmannekseen Suomen sähkön kulutuksesta. Suomeen tuotiin aamupäivällä sähköä Venäjältä 1 500 megawatin teholla ja Ruotsista 1 648 megawatin teholla. Runsas tuonti johtui Suomen perussähköntuotannon korkeista kustannuksista tuontisähkön hintaan verrattuna.

  Markkinasähkö maksoi maanantaina Suomessa 28,79 euroa megawattitunnilta eli noin 2,9 senttiä kilowattitunnilta.

Pohjolan Voiman toimitusjohtajan Timo Rajalan mukaan sähkön tuonti johtuu sekä tuontisähkön edullisesta hinnasta että päästökaupasta. Päästökauppa nostaa suoraan kotimaisen päästöjä synnyttävän sähköntuotannon kustannuksia.

- Venäjältä tuodaan sähköä käytännössä täydellä teholla. Pohjoismaista tulevan sähkön myyjät ovat ilmeisesti laskeneet, että heidän kannattaa nykytilanteessa ja nykyhinnalla myydä vesisähköä, jota he ilmeisesti uskovat sateiden vuoksi riittävän myös hintojen noustessa talvella, sanoi Rajala.

Suomen koko sähkön kulutus nousi maanantaina aamupäivällä 9 282 megawattiin. Tuonnilla kulutuksesta katettiin hieman ennen yhtätoista 3 148 megawattia eli noin 34 prosenttia. Ydinvoimalla sähköä tuotettiin 2 556 megawattia, mikä vastasi lähes 43 prosenttia kotimaan 6 134 megawatin sähköntuotannosta.

Teollisuuden vastapainevoimaa tuotettiin aamupäivällä 1 614 megawatin teholla ja vesivoimaa 1 257 megawatin teholla.

Kaukolämpövastapainevoiman tuotanto oli 633 megawattia ja lauhdevoiman tuotanto 39 megawattia.

Sähköntuotannon rakenne heijasti maanantaina hyvin tuotannon kustannusrakennetta. Vesi- ja ydinvoimaa tuotettiin runsaasti, koska ne pystyvät kilpailemaan markkinasähkön kanssa. Kalliin lauhdesähkön tuotanto oli lähes olematonta. Kaukolämpövastapainevoimaa tuotettiin ilmeisesti lämpimän veden myynnin takia, mikä saattoi nostaa tuotannon kannattavaksi.

Hiilisähkö ei kannata

Hiilisähkön tuottaminen ei Rajalan mukaan tällä hetkellä yksinkertaisesti lyö leiville, koska sähkön markkinanoteeraukset alittavat lauhdesähkön tuotantokustannukset.

  Kun hiilituotantoon lisätään päälle vielä päästöoikeuksien hinta, nousee hiililauhdesähkön rajahinta noin 40 euroon megawattitunnilta, totesi hän.

Maakaasulla sähkön tuottaminen käy hiilivoimaa kalliimmaksi. Maakaasusähkön tuotannossa rajakustannus on Rajalan mukaan noin 50 euroa megawattitunnilta. Sähkön markkinahinnan pitää olla korkeampi kuin rajakustannus, jotta energiayhtiöt saavat tuotantokustannukset katetuksi. Turpeen rajakustannus nousee vielä tuntuvasti kaasua korkeammaksi.

- Maakaasun hinnan nousu on myös päästöoikeuksien hintojen nousun taustalla. Euroopassa on siirrytty kalliista kaasusta kivihiileen, mikä on nostanut päästöoikeuksien hintaa. Viime aikoina hinta on palannut 20 euron tasolle, minkä PVO ennakoi päästöoikeuksien hintatasoksi, totesi Rajala. Laskun taustalla saattavat olla metalliyhtiöiden päästöoikeuksien myynnit.

Sähkömarkkinoiden tilanne on päästökaupan ja kalliiden päästöoikeuksien myötä muuttunut energiantuottajien ja esimerkiksi varakapasiteetin ylläpidon kannalta entistäkin pulmallisemmaksi.

- Tätä ongelma ei ratkaista millään pikku säädöillä, vaan kyllä tässä kunnon remontti tarvitaan koko järjestelmään, Rajala sanoi.