Toro on Tamrockin ylpeys

Neljästuhannes juhlatoro luovutettiin perjantaina Sandvik Tamrockilta kiinalaiselle Tongling Corporationille. Kiinan ohella Tamrockille tärkeitä ostajamaita ovat Venäjä ja sen ohella monet muut entisen Neuvostoliiton alueet. Koneita menee paljon myös Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.
Neljästuhannes juhlatoro luovutettiin perjantaina Sandvik Tamrockilta kiinalaiselle Tongling Corporationille. Kiinan ohella Tamrockille tärkeitä ostajamaita ovat Venäjä ja sen ohella monet muut entisen Neuvostoliiton alueet. Koneita menee paljon myös Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

PEKKA HAKANEN

Neljä tuhatta härkää on paljon, mutta neljä tuhatta Toroa on vielä enemmän. Turkulaiset metallikourat ovat 25 vuoden aikana takoneet näin monta kaivoksissa möyrivää kantojuhtaa eli kaivoskuormaajaa.

Nykyisin Runosmäessä sijaitseva Sandvik Tamrockin tehdas kuuluu ruotsalaiseen Sandvik-konserniin. Kansainvälinen on juhlavuottavan tehtaan historiakin. Metalliverstaan alkujuuret vievät aikaan jolloin Suomi oli suuriruhtinaskunta ja maata hallitsi tsaari Nikolai II. Lokakuussa tulee kuluneeksi 90 vuotta, kun tehtailija Juho Merivaara perusti Auran Rautasänky Oy:n.

Pitkään Auran Rautateollisuutena tai ytimekkäämmin ARA:na tunnettu yhtiö ajautui aikoinaan jopa tamperelaisten haltuun, kun Tampellan tytäryhtiö Tamrock hankki ARA:n vuonna 1977.

Turkulaisen on vaikea myöntää, että Tampereelta olisi koskaan tullut mitään hyvää. Toron kanssa on kuitenkin toisin, sillä alun perin Toron kehittivät Tampereen miehet.

Turussa Toroa on kehitetty jatkuvasti. Tuotelinjapäällikkö Tommi Lahdensivu kertoo, että jokainen Toro sisältää yleensä aina jotain uutta. Vaikka tuote on hyvä, sitä pitää koko ajan kehittää paremmaksi.

Turussa häränjalostus on onnistunut erinomaisesti, sillä omalla alallaan Toro on markkinajohtaja maailmassa.

- Toro on yleensä ollut innovatiivinen, ilmaisee Lahdensivu asian suomalaiseen tapaan vaatimattomasti.

Jotain samaakin Toroissa kuitenkin on.

- Peruskonsepti on sama kuin alussa. Pitäähän siinä kauha olla, Lahdensivu vitsailee.

Kuorma kulkee ilman kuskiakin

Tuotekehittelyn ohella Toron toinen vahvuus on joustavuus. Turussa tehdäänkin ostajan kokoisia Toroja. Pienimmät lastauskoneet kantavat 3500 kiloa, kun suurimmat jaksavat kantaa 25 000 kiloa. Dumpperien haitari taas on 40 tonnista 80 tonniin saakka eli jokaiselle ostajalle löytyy juuri hänen tarpeisiinsa sopiva väline.

Vuosien myötä Toron tehokkuus on jatkuvasti kasvanut. Kaivosyhtiön kannalta olennaisia ovatkin kuljetuskustannukset tonnia kohden.

Moderneimmat kuljetuskoneet toimivat jo ilman kuskia ja niiden lastaus tapahtuu automaattisesti. Tällöin koneita valvotaan keskitetysti valvomosta. Järjestelmän toimiminen edellyttää edistyksellistä langatonta tiedonsiirto- ja paikannusjärjestelmää.

Perinteisesti kuormauskoneet ovat olleet dieselkäyttöisiä. Nykyään osa laitteista toimii sähköllä. Niin tehokkaita akkuja ei kuitenkaan ole, jotka riittäisivät kaivosjuhdan tarpeisiin. Sähkötorot onkin kytketty hännästä voimaverkkoon. Sähkökäyttöinen kaivoskuormaaja muistuttaakin pölyimuria, joka on sähköjohdolla liitetty pistorasiaan.

Tehdas elää Torosta

Nykyään Turun tehdas elää Torosta. Kaukana takana on aika, jolloin yritys kauppasi rautasänkyjä ja asfalttiasemia kotimaisille ostajille.

Uudet koneet lähtevät Turusta maailmalle, sillä kaivosteollisuus on ollut Suomessa jo pitkään auringonlaskun ala. Viennin osuus vaihtelee 95 ja 100 prosentin välillä.

Maailmalta on muutaman vaikean vuoden jälkeen kantautunut hyviä uutisia. Metallien hinnat ovat nousussa ja elintaso on ripeässä kasvussa väkirikkaissa Aasian maissa. Erityisesti Kiinassa talous on kasvanut huimaa vauhtia.

Elintason nousu Kiinan kaltaisissa maissa tietää vääjäämättä raaka-aineiden kulutuksen kasvua, mikä taas poikii uusia kaivoksia, joissa taas tarvitaan turussa valmistettuja kuljetuslaitteita.

Juhlatoro luovutettiin perjantaina kiinalaiselle Tongling Corporationille, mikä symbolisoi oivasti maailman menoa. Neljästuhannes Toro oli osa Tonglingin tekemää 11 kaivoskuormaajan erää.

Kiinan ohella Tamrockille tärkeitä ostajamaita ovat Venäjä ja sen ohella monet muut entisen Neuvostoliiton alueet. Koneita menee paljon myös Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Luonnollisesti perinteisesti kaivosmaat kuten Kanada ja Etelä-Afrikan tasavalta on tärkeitä markkina-alueita.

Tuotantotahti Turun tehtaalla on noin yksi Toro työpäivää kohden.

Tehdas työllistää noin 300 työntekijää eli Toroja valmistuu vuodessa yksi jokaiselle työntekijöille.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.