Duisenbergin valinta EKP:n
johtoon jätti ikävän jälkimaun

EPA<br />Ranskan presidentti Jacques Chirac (oik.) vitsaili Britannian pääministerin Tony Blairin kanssa, kun EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet viimein pääsivät asettumaan perinteiseen perhekuvaan EKP-ratkaisujen jälke en lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä.
EPA
Ranskan presidentti Jacques Chirac (oik.) vitsaili Britannian pääministerin Tony Blairin kanssa, kun EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet viimein pääsivät asettumaan perinteiseen perhekuvaan EKP-ratkaisujen jälke en lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä.

TS Bryssel

MAIJA LAPOLA

Euroopan keskuspankin pääjohtajan valintatapa sai osakseen kovaa kritiikkiä sunnuntaina eri puolilla Eurooppaa. Arvostelijoiden mukaan valintatapa on jo vahingoittanut euron uskottavuutta.

EU:n päämiehet sen sijaan yrittivät sunnuntain varhaistunteina parhaan kykynsä mukaan selitellä valintaa sopimusten mukaiseksi.

Euroopan rahainstituutin pääjohtajaa Wim Duisenbergia pidettiin parhaana valintana EKP:n pääjohtajaksi ja häntä kannattivat Ranskaa lukuunottamatta muut EU-maat. Duisenbergin vapaaehtoinen ilmoitus jäädä eläkkeelle ennenaikaisesti lopulta laukaisi ongelman 11 tuntia kestäneiden neuvottelujen jälkeen.

Brysseliin Emu-huippukokoukseen saapuneiden EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten varsinainen tehtävä oli valita 11 maata, jotka ottavat ensi vuoden alusta käyttöön yhteisen valuutan euron. Historialliseksi luonnehditun tapahtuman arvokkuus suli riitelyyn keskuspankin pääjohtajasta. Euromaiden valinta tapahtui lopulta muutaman minuutin istunnossa sunnuntaiaamun ollessa jo pitkällä.

Duisenbergin lausunto vetäytymisestä eläkkeelle merkittiin pöytäkirjaan, mutta tarkkaa ajankohtaa eläkkeelle lähdöstä ei ole. Duisenberg ilmoitti haluavansa nähdä, kun eurokolikot ja -setelit otetaan käyttöön. Se tapahtuu vuoden 2002 alusta lähtien kuuden kuukauden ajan.

-Haluan korostaa, että tämä on minun päätökseni ja yksin minun ja kokonaan omasta tahdostani ilman kenenkään painostusta ja että olen päättänyt olla palvelematta koko kautta. Myös tuleva päätös erota on yksin minun päätökseni, todetaan Duisenbergin lausunnossa.

Kaikki selittivät
parhain päin

Kun EU:n päämiehet lopulta ilmestyivät lehdistötilaisuuksiin, kaikki selittelivät parhaansa mukaan saavutetun kompromissin olevan Maastrichtin sopimuksen mukainen ja Duisenbergin oma päätös.

-Tämä on täysin sopusoinnussa EU-sopimuksen kanssa. Tämä on Duisenbergin ratkaisu ja yksin hänen. Hänelle ei ole asetettu mitään velvoitteita, vakuutti puheenjohtajamaa Britannian pääministeri Tony Blair.

Suomen pääministeri Paavo Lipponen oli selvästi tyytyväinen ja puhui tyylikkäästä ratkaisusta, jota luonnollisesti vielä lämmitti Sirkka Hämäläisen valinta EKP:n johtokuntaan.

-Jos kokous olisi vielä venynyt, se olisi vaikuttanut euron uskottavuuteen. Vähän ajan kuluttua ei muisteta näitä tapahtumia, uskoi Lipponen.

Sen sijaan Euroopan parlamentin puhemies Jose-Maria Gil-Robles piti tapahtunutta selvästi Maastrichtin sopimuksen vastaisena ja uskoi sillä olevan jälkiseurauksia.

-Sanoisin, ettei ole lainkaan hyvä, että Euroopan keskuspankki aloittaa tällä tavalla, puhemies totesi.

Hän joutui useiden tuntien ajaksi poistumaan ministerineuvostosta ratkaisun viipyessä. Gil-Roblesin oli määrä esitellä huippukokoukselle Euroopan parlamentin myönteinen lausunto Emu-maiden valinnasta, mutta hän sai odottaa niin kuin kaikki muutkin.

Parlamentin puhemiehen ohella valintatapaa arvostelivat monet pankkipiirit Saksassa, Belgiassa ja Englannissa. Saksan teollisuusliitto piti päätöstä vahingollisena.

Chirac puolusti
maansa etuja

Ranskan presidentti Jacques Chirac totesi, että kaikki maat ovat puolustaneet omia etuja, mutta Ranskan pitäminen kiinni omasta ehdokkaasta ei ole seurausta nationalismista. Chiracin mukaan kiistelyllä ei ole myöskään jälkiseurauksia suhteissa Saksaan.

Chirac irrotti lehtimiesjoukosta kovat naurut todetessaan, että Duisenbergin päätös oli puhtaasti henkilökohtainen.

Liittokansleri Helmut Kohl myönsi, että kysymyksessä oli ollut yksi vaikeimmista kokouksista EU-historian aikana.

-Se oli epätavallisen kova kädenvääntö, yksi vaikeimmista hetkistä eurooppalaisessa työssä, totesi Kohl.

Chirac voitti tämän kädenväännön. Hän ei saanut paikalle ehdokastaan Jean-Claude Trichet'ä, mutta sai tämän ajan puolitetuksi ja lupauksen muilta, että ranskalainen on seuraava keskuspankin pääjohtaja.

Kohlin tunnettu poliittinen kestävyys kärsii ilmeisesti jo hänen mahdollisesta vaalitappiostaan syksyllä pidettävissä liittopäivävaaleissa.

Historian pahimpia
huippukokouksia

EU:n huippukokousta luonnehdittiin Kohlin tavoin useilla tahoilla yhdeksi sen historian pahimmista. 11 tuntia kestäneen lounaan aikana varsinaisia neuvotteluja käytiin ruokasalin sivuhuoneissa puheenjohtajamaa Britannian pääministerin Tony Blairin johdolla. Paikalla olivat Chirac, Kohl ja Hollannin pääministeri Wim Kok.

Myöhemmin Kok joutui sivuraiteelle ja kädenvääntö tapahtui Chiracin ja Kohlin välillä kuten niin usein ennenkin.

Chirac vaati selvää merkintää kahdeksan vuoden virkakauden jakamisesta, mikä oli Saksalle mahdoton päätös. Se olisi ollut Maastrichtin sopimuksen vastainen ja Saksan hallitus olisi joutunut vastaamaan siitä maan perustuslakituomioistuimessa. Mahdollisuus on edelleen olemassa.

Kokouslähteiden mukaan pääministeri Blair oli huonosti valmistautunut kokoukseen, eikä myöskään esimerkiksi ollut ymmärtänyt jäsenmaiden vaaraa joutua tuomioistuimeen sopimuksen rikkomisesta.