Pääjohtajakiista
myöhästytti Emu-päätöstä

TS Bryssel

MAIJA LAPOLA

Kiistely Euroopan keskuspankin pääjohtajakysymyksestä venytti lauantaina Brysselissä EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokousta useita tunteja, mikä myöhästytti myös euroalueen maiden valintaa. Lounaalla aloitettu keskustelu pääjohtajasta kesti niin kauan, että euromaiden valinta siirtyi pitkälle yöhön.

Yhdentoista EU:n jäsenmaan on määrä ottaa ensi vuodenvaihteessa käyttöön yhteinen euro-raha. EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokouksen oli tarkoitus vahvistaa historiallinen valinta lauantaina.

Euroalueesta muodostuu voimakas tekijä maailmantalouteen, sillä euroon liittyvien Suomen, Belgian, Espanjan, Hollannin, Irlannin, Italian, Itävallan, Luxemburgin, Portugalin, Ranskan ja Saksan alueella asuu 300 miljoonaa ihmistä.

Valtiovarainministerien Ecofin-neuvosto antoi perjantai-iltana oman suosituksensa 11 maan valinnan puolesta. Neuvoston kokous sujui vauhdikkaasti, eikä yllätyksiä tai soraääniä esiintynyt. Ministerit kävivät maittain läpi Maastrichtin sopimuksen kriteerien toteutumisen. Pohjana olivat jäsenmaiden vuoden 1997 taloudellisesta kehityksestä kertovat luvut.

-Tämä on historiallisen vaiheen alku, totesi puheenjohtajamaa Britannian valtiovarainministeri Gordon Brown.

Suomi täytti
hyvin kriteerit

EU:n komissio ja Euroopan rahapoliittinen instituutti Eri antoivat omat suosituksensa jo maaliskuussa. Komissio suositteli myös samojen 11 jäsenmaan ottamista mukaan euroon. Erin suositus koski myös samoja maita, joskin rivien välissä oli luettavissa terävää arvostelua Italian ja Belgian valtionvelan suuruutta kohtaan.

Suomi täytti muut Maastrichtin kriteerit kirkkaasti, mutta EU:n valuuttajärjestelmään Ermiin Suomi ei ollut kuulunut vaadittua kahta vuotta. Sama koski Italiaa. Päätöksessä todetaan, että Suomen markka vahvistui ennen Ermiin kiinnitystä muihin EU-valuuttoihin nähden. Kiinnityksen jälkeen markkaan ei ole kohdistunut paineita, eikä Suomi ole oma-aloitteisesti alentanut markan kurssia.

Maastrichtin kriteerien mukaan valuutan vakauden lisäksi julkisen talouden rahoitusaseman on saavutettava kestävä taso, pitkäaikaisten korkojen on pysyttävä maiden keskiarvosta lasketun viitearvon alapuolella ja hintatason on saavutettava korkeatasoinen vakaus.

Julkisen talouden rahoitusaseman kestävyys on edellyttänyt, että julkisen sektorin alijäämä on korkeintaan kolme prosenttia bruttokansantuotteesta ja valtionvelka ei saa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ecofinin perusteluissa ei puututa näihin yksityiskohtiin, vaan todetaan vain ettei liiallista alijäämää ole niillä mailla, joita Emuun suositellaan.

Velkamaiden ongelma
ohitettiin tyylikkäästi

Kaikki euroon valitut maat täyttävät kolmen prosentin alijäämää koskevan säännön. Ministerit poistivat liiallista alijäämää koskevan maininnan ennen suosituksensa tekemistä Saksan, Ranskan, Britannian, Ruotsin, Hollannin, Espanjan, Portugalin, Belgian, Italian ja Itävallan osalta.

Valtionvelan suuruutta ei myöskään lainkaan mainita perusteluissa, joten Ecofin ei joutunut puuttumaan erikseen Italian ja Belgian velkojen suuruuteen. Muidenkin maiden kohdalla velkamäärä ylittää 60 prosentin rajan, muttei ole lähelläkään 120 prosenttia kuten Italian ja Belgian kohdalla. Näiden maiden osalta todetaan kaikkien muiden tavoin, että ne ovat saavuttaneet kestävän lähentymisen korkean tason. Tällä viitataan siihen, että maat ovat saavuttaneet talouspolitiikassa noudattamiensa ns. lähentymisohjelmien avulla oikean suunnan kriteerien toteuttamiseksi.

Suosituksen lyhyet ja ytimekkäät muotoilut eivät lupaa liikaa ja sen vuoksi niitä voidaan pitää kestävinä ja sopimuksen mukaisina.

Huoli Belgian ja Italian valtionvelkojen suuruudesta saa ilmaisunsa Ecofinin hyväksymässä vakausjulistuksessa. Alunperin saksalaisten euron vakautta kohtaan tunteman huolen vuoksi valtiovarainministeri Theo Waigel ehdotti maalikuussa Yorkin epävirallisessa Ecofin-kokouksessa julistusta.

Maat sitoutuivat
vakaaseen kuriin

Julistuksessa maat sitoutuvat vakaan budjettipolitiikan noudattamiseen jo välittömästi europäätöksen yhteydessä. Tiukan budjettikurin noudattamisesta on päätetty jo aikaisemmin vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä, mutta se ei ole koskenut tätä vuotta eikä ensi vuoden budjetin valmistelua.

Julistuksessa ei kuitenkaan erikseen sitouduta mahdollisten ylimääräisten budjettitulojen käyttämistä velkojen lyhennykseen.

-Sosiaalinen paine oli kuitenkin aistittavissa Ecofinissa, että paremmat tulokset on käytettävä juuri siihen mihin pitääkin, eli velkojen maksuun, eikä kylvettävä sinne tänne. En ainakaan haluaisi olla ministerinä puolustamassa sellaista käytäntö Ecofin-kokouksessa, totesi valtiovarainministeri Sauli Niinistö.