Turkulaispuutarha pelastanut von Linnén 1700-luvun kasvilajit

Hirvensalon Sipsalo halutaan Ruotsissa Unescon listalle

Puutarhahistorian tutkija Liisa Wihman kävi perjantaina ihastelemassa Kalmin puutarhaa ylipuutarhuri Aarno Kasvin kanssa. Pihapiirin istustusten lisäksi erityisesti alarinteen punapajut kiinnostivat, sillä samaa sukua ei ole jäljellä enää lainkaan Ruotsissa.
Puutarhahistorian tutkija Liisa Wihman kävi perjantaina ihastelemassa Kalmin puutarhaa ylipuutarhuri Aarno Kasvin kanssa. Pihapiirin istustusten lisäksi erityisesti alarinteen punapajut kiinnostivat, sillä samaa sukua ei ole jäljellä enää lainkaan Ruotsissa.

Joukko Ruotsin viranomaisia ja kasvientutkijoita aikoo esittää, että Turun Hirvensalossa sijaitseva Sipsalon puutarha-alue liitettäisiin YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestön Unescon maailmanperintökohteisiin. Se kuuluisi osana historiallisiin puutarhoihin, joissa on säilynyt merkkejä kasvitieteilijä Carl von Linnén elämäntyöstä.

Linnén oppilaan Pietari Kalmin 1700-luvun lopulla perustama Sipsalo on säilyttänyt ruotsalaisten mukaan Linnén viljelemiä kasvilajikkeita, jotka muualta ovat jo hävinneet.

– Muun muassa tästä syystä Sipsalolla on kiistaton ja huomattava kulttuuriperintöarvo, sanoo maailmanperintöhanketta vetävä tutkija Mariette Manktelow Uppsalasta.

Sipsalon tilan omistaa perikunta, joka on edustajansa mukaan halukas myymään sen. Perikuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä.

– Jos ostaja vain löytyy. Me toivomme ostajan mahdollistavan vanhan rakennuskannan ja pihapiirin säilymisen, vahvistaa perikuntaan kuuluva Heikki Lumme.

Kakskerrassa sijaitsevan Brinkhallin kartanon aikanaan ostanut Suomen kulttuuriperinnön tukisäätiö on ollut kiinnostunut asiasta.

– Ei se poissuljettua ole. Viime kesänä siitä jo keskusteltiinkin, kertoo säätiön puheenjohtaja Benito Casagrande.

Hänen mukaansa säätiö on kuitenkin välttänyt uusia sitoumuksia, kunnes on saanut myydyksi Hattulassa kunnostamansa kartanon. Kauppa siitä on määrä tehdä vielä tällä viikolla.

Sipsalon tilakokonaisuus on jo suojeltu, mutta puutarhasta ei ole erillistä mainintaa. Turun kaupunki on aikonut tutkia asiaa Hirvensalon osayleiskaavan yhteydessä. Tutkijat ovat pelänneet, että historiallinen puutarha lohkottaisiin uusiksi rakennustonteiksi.

Näin kävi jo 1960-luvulla Pietari Kalmin varsinaiselle puutarhalle, joka sijaitsi Piispankadulla nykyisen Sibelius-museon paikalla.

”Kulttuurisuku ymmärtänyt puutarhan arvon”
Liisa Wihman huokailee vähän väliä ääneen. Karvamansikat, punapajut ja marjaomenapuut saavat Linnén puutarhoihin perehtyneen Wihmanin suorastaan haltioitumaan.

– Puutarha on todella hieno kokonaisuus. Erityistä on se, että kulttuurisuku on ymmärtänyt puutarhan arvon ja säilyttänyt tämän niin hyvin. Joskus parasta hoitoa on se, ettei kohteelle tehdä mitään, sillä korjaustöissä menee usein lapsi pesuveden mukana.

Wihmanin mukaan kansainvälisiä tutkijoita ihastuttaa puutarhassa nimenomaan se, että kasvit ovat suoraa sukua Linnén omien puutarhojen kasveille. Yhdysvalloissakin käynyt Pietari Kalm on hyvin tunnettu amerikkalaistutkijoiden piireissä, jopa paremmin kuin omassa kotimaassaan.

– Tässä on elävä side Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen tieteellisen tutkimuksen välillä. Samalla puutarha on elävä todiste suomalaisen tieteen historiasta. Hölmöintä olisi, että Kalmin puutarhasta keskusteltaisiin vain Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, eikä täällä Turussa ”ymmärrettäisi” hoitaa tätä, Wihman toteaa.

Hän toivookin, että puutarha saisi suojelukohteen arvon. Wihman huomauttaa, että suojeluhanke sopisi kulttuurikaupungille.

– Jos puutarha pysyy saman suvun hallussa, mutta suojeltuna, on sekin askel eteenpäin. Seuraava askel olisi, että asiantuntijat tulisivat arvioimaan paikan. Se on jo spekulointia, voisiko tilasta tulla mini-Hammarbyn kaltainen kohde.

Puutarhan alkuperäisiä piirustuksia Wihman ei ole nähnyt, mutta puutarhaneuvos Aarno Kasvin mukaan ne saattaisivat olla tallessa Helsingissä, jonne muun muassa yliopiston papereita siirrettiin pääkaupungin vaihtaessa paikkaa.

LUE LISÄÄ MAANANTAIN TURUN SANOMISTA

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.