Turun Sanomat
Viime viikolla nettiin vuotaneista ilmastotutkijoiden sähköposteista löytyy mainintoja myös suomalaisista alan asiantuntijoista. Åbo Akademin ympäristötekniikan lehtori Jarl Ahlbeck huomasi tulleensa mainituksi yli kymmenen vuotta kattavassa sähköpostikirjeenvaihdossa.
– Minut mainitaan muutamassa kohdassa, eikä niin mairittelevaan sävyyn, Ahlbeck toteaa.
Maailman johtaviin lukeutuvan ilmastonmuutoksen tutkimuslaitoksen tutkijat laskivat Åbo Akademin turkulaistutkijan vihollisleiriin.
Jari Ahlbeck on kerännyt nimeä ja vihollisia puhumalla kriittiseen sävyyn ilmastotutkimuksesta.
– Yhdessä kohtaa mainittiin myös joku mad finn (hullu suomalainen), mutta en usko, että sillä tarkoitettiin minua, Ahlbeck naureskelee.
Tutkijoiden
välillä sotatila
Jari Ahlbeckin mukaan verkkoon vuotaneet sähköpostit kertovat siitä, millainen sotatila ilmastonmuutostutkimuksen alalla on nyt käynnissä.
– Tutkijoiden suurin mielenkiinto kohdistuu siihen, miten tapellaan vastustajien kanssa. Tiede on totuuden etsintää, mutta tässä se on toisella sijalla.
Ahlbeck korostaa, ettei missään nimessä hyväksy sähköpostien hakkerointia. Vuotanutta materiaalia hän ei kuitenkaan malttanut olla lukematta, vaikkakin huonolla omallatunnolla.
– Kun ne nyt kuitenkin ovat luettavissa ja kaikki muutkin varmaan lukevat. Vaikka vähän tirkistelyltä tämä tuntuu, turkulaistutkija Ahlbeck tunnustaa.
Climategate-nimen saanut materiaali onkin saanut Ahlbeckin viettämään viime vuorokaudet tiiviisti koneen ääressä.
Tietojen manipulointi oma taiteenlajinsa
Muun muassa venäläisten ja brittitutkijoiden kirjeenvaihtoa sisältävistä sähköposteista löytyy Ahlbeckin mukaan lukuisia mielenkiintoisia kohtia. Moni posti todistaa tutkimustulosten manipuloinnista.
– Datojen manipulointi on taiteenlaji, tutkija Ahlbeck huokaisee.
– Mutta myös skeptikot osaavat sen yhtä hyvin, hän lisää.
Turkulaisen mukaan esimerkiksi 1930-luvulle osunut lämpöaalto on pannut ilmastotutkijat raapimaan päätään.
– Se on koko keskustelulle hyvin tärkeä. Jos myönnetään, että lämpöaalto on ollut olemassa ja se on ollut luonnollinen ilmiö, on hyvin vaikea väittää, että nykyinen aalto olisi luonnoton.
Ahlbeckin mukaan brittitutkijat keskustelevat posteissaan, miten 1930-luvun ilmiön saisi häivytettyä tilastoista.
Eräs tutkijoista jopa ehdottaa, että tutkijat laskisivat arviota tuolloisista valtamerten keskilämpötiloista 0,15 asteella. Siten globaali keskiarvo saataisiin sopivalle tasolle.
Lämpötilatilastot
vedetty hatusta
Erityisesti Ahlbeckiä harmittaa East Anglia yliopiston ilmastontutkimuskeskuksen johtajan, professori Phil Jonesin paljastuminen tilastonikkariksi.
– Minä pidin häntä todella rehellisenä tiedemiehenä, mutta nämä postit eivät oikein vakuuta.
Eräässä sähköpostissa Jones tunnustaa, että esimerkiksi Kiinan ilmastohistoriasta ei tiedetä juuri mitään.
– Ja kun mennään Venäjälle, tilanne on vielä huonompi. Samoin Afrikassa ei ole kovin montaa mittauspistettä. Silti nämä tyypit tekevät globaaleja lämpötilatilastoja. Mistä helvetistä he pystyvät sellaista tietämään ilman kunnon tilastoja! tutkija Jari Ahlbeck puuskahtaa.
